Game on!

Klikkaa: http://pixeljam.com/dinorun/

Mikä on kuuluisin kuva koirasta?

Minä veikkaisin tätä, mutta mitäs sinä ehdottaisit?
(Nipper looking into an Edison Bell cylinder phonograph. This is Francis Barraud's picture from 1895.)

Antropomorfismia?

"Joskus musta tuntuu ku se ymmärtäis joka sanan". Tuttu tilanne varmaan jokaiselle koiran omistajalle. mutta kuinka paljon koirat oikeasti muistuttavat ihmistä? Ajattelevatko ja tuntevatko ne kuin ihminen? Koirat eivät varmasti ihmisen kirjoa pysty saavuttamaan, mutta juuri siksi me pidämmekin niistä. Koiran lojaalisuus on järkkymätöntä!

Tässä hieman populaariä luettavaa asiasta: http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/1135222046909

(Uteliaisuus, pelko, ilo, kiintymys, hämmästys, levottomuus ja listan ulkopuolelta innostuminen ja narraaminen sopisivat Unikolla esiintyneiden tunteiden listaksi. Suoranaista vihaa tai inhoa en ole havainnut. En kateuttakaan, vaikka Unski on kerran pyrkinyt tulemaan syliin toista koiraa taputtaessani.)

Rauhallista Joulua!

♫ Sataa. sataa ropisee, pili pili pom, pili pili pom... ♪

Suomalainen kesä on lyhyt ja vähäluminen, mutta eipä talvenkaan pituudessa tai lumisuudessa ole hurraamista. Vai mieltä luulisitte Unikon olevan?

Etsi yksi yhtäläisyys (klikkaa kuvia suuremmaksi ;-)

Miten koiraa voi virikkeistää?

Virikkeistäminen on muodikas käsite ja tarkoittaa yksinkertaisesti puuhan järjestämistä koiralle. Siis sellaista, johon ei tarvitse ihmistä mukaan. Esim. Korkeasaaressa on pyritty estää apinoiden tylsistymistä piilottamalla niiden ruoat tai paketoimalla ne pahvilaatikoiden sisälle, jolloin niiden saaminen vaatii aktivoitumista. Entä millaisia tapoja koirille voisi olla aktivoimiseen, anteeksi, virikkeistämiseen?

* vetolelut
* viehejuoksu
* kaivuulaatikko
* puuhalelut (näitä saa koirakaupoista)
* luut (leukojen käyttö rentouttaa)
* laita luu/lihapala puuhun roikkumaan
* piilota etsittäviä asioita asuntoosi/ulos
* uuden ruuan (porkkanan tms.) laittaminen vanhan sekaan, voi vaikka noukkia herkkunsa sieltä

Ruokaa ei tarvitse antaa kupista, vaan ruuan eteen voi tehdä töitä (kuulostaako tutulta, hyvät työssäkävijät)!

* laita kongiin kuivamuonaa ja juustoa, tarvittaessa keksi esteeksi
* pakasta kongiin esim. jogurttia, maksalaatikkoa ja nappulaa sekaisin
* laita kongi pahvilaatikon sisälle
* laita tukeva keppi maahan ja pieni ulkorengas sen ympärille - ruoka renkaan sisälle
* paketoi ruoka maitotölkin tms. sisälle
* piilota ruoka ruohikkoon, kaarnaan, puihin, lumeen tms.

Lisäksi koiraa voi aktivoida aktiivisesti, esim.

* ns. verijälki, tästä myöhemmin lisää
* pallonnouto (vedestä)
* opeta temppuja
* harjoittele tottelevaisuutta
* riehumisleikit

Muista, että taisteluleikit opettavat taisteluun, riehumisleikit riehumiseen jne. Riehuminen on kivaa, mutta kohtuus kaikessa ystävä hyvä :)

Entä mitä muita tapoja voisi olla olemassa? Tähän suosittelen käyttämään mielikuvitusta! Yksi tapa keksiä ideoita on miettiä mitä koira tekisi luonnostaan? Esim. metsästäisi, eli jäljittäisi ja ajaisi takaa saalista, vahtisi reviiriään ja olisi sosiaalinen. Voit pohtia myös mihin koirarotusi on jalostettu. Esim. cotonit ovat laivakoiria, eli ne ovat luultavimmin vahtineet laivaa, metsästäneet ehkä rottia, uineet ja erityisesti olleet seurakoiria.

Video: Koirien hyvinvointi

On hassua kuinka koirat yhdistävät. Yhtenä päivänä naapurimme toi näytille koiralehden ja toisena KIVA Team Ry:n "Koirien hyvinvointi" DVD:n. Noh, annetaanpa arvostelu tuolle DVD:lle.

Videon pääidea on virikkeistäminen eli kaikenlaisen puuhan järjestäminen koiralle. Puuha voi olla niin naksujen etsiminen, leikkiminen tai ruoan tarjoaminen kongista ruokakupin sijasta. Videossa on monia esimerkkejä aiheesta. Lisäksi siinä painotetaan, että eri koirarodut ja eri koirayksilöt tarvitsevat erilaista toimintaa. Vinttikoirat nauttivat juoksemisesta, noutajat nuuskuttelulenkeistä jne. Naturligtvis!

Videolla käsitellään myös ruokailun, levon, metsästämisen, yksinolon, tarkkailemisen, lajikumppanien ja liikunnan merkitystä. Monet asiat ovat ainakin minun korvaani itsestään selvyyksiä, mutta itsestään selvyydetkin on hyvä silloin tällöin pohtia läpi. Esim. koirakoulussa painotettiin, että palkkionaksujen pitää olla niin pieniä, että ne eivät itsessään vie huomioita. Itselläni oli tapana antaa taas kokonaisia naksuja, joita Unni pureskeli melko pitkään. Sinänsä itsestään selvä asia, mutta... Kaikkea ei voi osata edes aina :)

Takaisin aiheeseen! Videon toteutus on hieno. Lars Svedbergin ääni sopii hyvin siihen, videoon on valittu kauniit kuvausympäristöt* ja Sami Kivelä on tehnyt hienot piirrokset. Valitettavasti musiikki ei ole makuuni ja osa esiintyjistä selvästi jännittää tilanteissa, mutta ne ovat pikkuseikkoja. Video muistuttaa hyvin, että koiran hyvinvointia kannattaa katsella koiran näkökulmasta. Miten susilaumassa alun perin elänyt olento viihtyisi ihmisympäristössä?

Ottaen huomioon vielä DVD:n halpa hinta (9 €), niin suosittelen sen hankkimista kaikille aiheesta kiinnostuneille.

* ...jopa niin hyvät, että tekisi mieli hankkia auto päästäkseni välillä pois kaupungista. Onneksi autoilu on kallista.

Amerika ist Wunderbar!

Kappas! Satuin lataamaan Firefoxiin Flagfox-laajennuksen, joka näyttää tämänkin blogin serverin sijaitsevan Yhdysvalloissa. Naturligtvis!

We're all living in Amerika!

Vartiotornissa

Mainostamassani Koirien hyvinvointi-videossa mainitaan, että koiralla olisi hyvä olla paikka, josta se voi katsoa ikkunasta ulos. Lähdinkin pohtimaan kaikenlaisia viritelmiä turvallisesti pöydälle pääsemiseksi kun tajusin, että Unikollahan on oma vartiotorni! Joskus olemmekin vaimon kanssa pohtineet miksi Unikko viihtyy niin hyvin hallissa*, mutta kun laskeuduin sammakkoperspektiiviin katselemaan siitä kohdasta maisemia, niin siinähän on:

1.) suojaisa vartiopaikka,
2.) josta näkyy kohtalaisesti ulos
3.) ja kaiken lisäksi pieni luola, jonne mennä turvaan!

Konttailustani tuli mieleen Indiana Jones and The Last Crusaden loppukohtaus, jossa Indiana hokee "Only the penitent man will pass. Only the penitent man will pass... The penitent man is humble before God." :-)

* kyllä, se nimi kahden neliön hukkatilalla on asunnon pohjapiirustuksessa :)

Koiruustodistus

Joillakin joululoma alkaa aikaisin, Unikolla jo viime maanantaina! Tällöin näet oli hänen viimeinen kertansa koirakoulussa. Todistuskin tuli ja kuten kuvasta huomaatte, se sisälsi stipendinkin.

Mutta monia varmasti kiinnostaisi tietää oliko koirakoulussa käynnistä hyötyä*. Itse kuvailisin sen olevan kuin pääsykoevalmennus: se saa tekemään enemmän asian eteen kuin ilman sitä ja samalla saa verrattua tasoaan muihin samassa tilanteessa oleviin. Joitakin pieniä kikkoja saattoi tulla (itse sain niitä kaksi, kuinka opettaa istumaan ja maahan**), mutta asian jo melko hyvin hallitsevana ei mitään mullistavaa tullut. Kurssin loppuosassa harjoiteltiin rinnalla kulkemista, ohitusta ja luoksetuloa. Ensimmäisen tunnin sisällön jo kuvasin aiemmassa viestissä. Lyhyesti: ei siitä haittaa ollut, mutta mitään mullistavaa on turha odottaa.

* Itse inhoan "mutta" alkuisia lauseita, varsinkin koska se on sivulause ja vaatisi tuekseen päälauseen. Tässä kohtaan blogini kieli kuitenkin vaati sen. Pahoitteluni.
** Kukaan ei vieläkään vaatinut minua kertomaan niistä, joten odottelen edelleen valituksia :)

\o/ 100. kirjoitus! \o/ --> Mitä toivoisit tältä blogilta tulevaisuudesta?

Onneksi olkoon Unski! Sinulla on blogissa jo sata kirjoitusta!

Tällä kertaa aiheenani onkin, juhlan kunniaksi, tämä blogin tulevaisuus. Itse asiassa olenkin jo kertaalleen päättänyt lopettaa tämän blogin pidon, koska päätavoitteeni on mielestäni saavutettu: Unskin pentuvaiheet on kartoitettu niin itseäni kuin muille aiheesta kiinnostuneille. Lisäksi monet asiat ovat rutinoituneet Unskin kanssa, eikä suuria ihmetyksen aiheita ainakaan itselleni ole tullut*. Koirasta on tullut hyvällä tavalla rutiini arkeemme. Nyt kysyisinkin miten sinä haluaisit tämän blogin jatkuvan:

1.) Kertomalla vain Unskin kohelluksista.
2.) Edellinen sekä yleisempiä ajatuksia koirista (vrt. edellinen viesti).
3.) Edellinen sekä ajatuksia ylipäätään (vrt. hätäkeskus-viesti).
4.) Kiitos, nyt riitti! Aika vetäytyä eläkkeelle!

Ideana olisi äänestyksestä huolimatta vielä kertoa ainakin koirien hyvinvoinnista :)

* itse asiassa tämän tekstin kirjoittaminen keskeytyi hetkeksi, kun vaimo huusi yläkerrasta minut apuun - hän teki Pilates-jumppaan kuuluvaa vatsaharjoitusta, jossa ei saa liikkua, kun Unski päätti ryömiä hänen paitansa sisälle napaa nuolemaan... että sillä tavalla... (harmi kun en osaa todeta tätä markuskajomaisen lakonisesti...)

Antihäkitys-kampanja

Netissä ollessani törmäsin tällaiseen aiheeseen: Antihäkitys-kampanja. Siis mihin? Turha kai minun sitä on referoida, kun asia löytyy täältä:

http://www.kivateam.fi/antihakityskampanja

Todettakoon tähän, että minun tietojeni mukaan ainakin USA:ssa häkitys on vallitseva tapa kouluttaa (lue: varastoida) koiria yksinoloon...

Onnea kampanjaan KivaTeamille!


A = Automatkoilla (96 kpl)

B = Satunnaisesti matkoilla tai kun on vieraita (54 kpl)

C = Säännöllisesti 1-4h päivässä (6 kpl)

D = Säännöllisesti 5-10h päivässä (8 kpl)

E = Ei koskaan (160 kpl ja Unski :)

Vastauksia yht. 324 välillä 21.8-12.9.2006

Millaista ruokaa tulisi antaa allergiselle koiralle?

Kuten viime viestissä ilmeni, eläinlääkäri leimasi ruoka-aineallergian Unikolle. Huhhahheijaa, sitten alkoi uusiksi hyvän koiraruokavalmisteen etsiminen. Toki kotitekoinen koiranruoka olisi yksi "varma" nakki, mutta silloin ongelmaksi tulee vitamiinien ja muiden ravintoaineiden seuranta sekä tietysti vaivannäkö. Joten ei muuta kuin internetiä selaamaan!

Eläinlääkäri suositteli Virbacia (tai vastaavaa), mutta keskustelupalstoilla (huomaa luotettava tietolähde :) se sai kritiikkiä hintavuudesta ja säilöntäaineistaan (BHA ja BHT), jotka ovat allergisoiva ja aiheuttaneet kasvaimia. BHA:ta on muuten myös Royal Caninissa (sen tarkistin itse pakauksen kyljestä :)

Internetin taikamaailman jälkeen voittajaksi selviytyi James Wellbeloved (suomeksi tästä). Sitä suitsutettiin monien allergisten koirien omistajien suunnalta ja ainakin sillä on hyvin mahtipontinen nimi :)

Tällä kertaa kuvan avulla voitte harjoitella sekstantin käyttöä (klikkaa isommaksi). Hiiohoi maakravut!

Onko Unikko _itse_ allerginen?

Ruokailuongelmat sen kuin jatkuvat. Unikkohan ei ole oikeastaan koskaan ole ollut kova syömäri, mutta kuten viime viesteistä olette lukeneet, viime aikoina se on ollut vielä vaikeampaa. Unikon oksennettua kerran kunnolla vaimo päätti viedä Unskin lekurille Malmin Apexille. Toisessa korvassa löytyi jonkin verran hiivaa, joten diagnoosissa todettiin "oireet viittaavat ruoka-aineyliherkkyyteen". Noh, erikoiselta vaikutti päätös minun korvaani, mutta lopputulostahan se ei muuta: ruoka vaihdetaan.

PS. lasku tästä lystistä oli 143,10 € (josta verikoe 47,40 €), joten vakuutuksella oltaisiin saatu vajaa satasen takaisin. Vakuutus olisi maksanut parisen sataa, joten vielä ollaan sen suhteen voiton puolella (aina pitää löytää kaikista asioista positiivinen puoli :)

Off-topic: Hätäkeskuksen puheluista jopa 70 % turhia soittoja

Netissä oleskellessani törmäsin melko erikoiseen blogiin, nimittäin kuvaukseen hätäkeskuspäivystäjän arjesta (http://www.hatakeskus.blogspot.com/). Täytyy sanoa, että oli melko yllättävä kuvaus. Blogin kirosanojen määrästä voi jo päätellä melko paljon millaista arki hätäkeskuksessa on...

Tässä muutama poiminta:

"Ja tähän loppuun vielä vähän nice-to-know-tietoja edellisestä vuorostani. Kokonaiset 30% vuoron kaikista puheluista johtivat jonkun viranomaisen hälyttämiseen, aivan, 30%. Mitä ne muut 70% sitten olivat? No, esimerkiksi 24% näistä (17% kokonaismäärästä) olivat ns. vääriä soittoja, mm. sellaisia, joissa sanotaan "anteeksi väärä nro", tai jossa ei puhuta mitään eli ns. käveleviä kännyköitä. Luvut ovat summittaisia, eivätkä ne missään nimessä ole virallisia, mutta kertonevat siitä karusta todellisuudesta, jossa me päivystäjät teemme töitä. Todella harva puhelu on kirjaimellisesti hätäpuhelu. Kaikista puheluista 3% oli sairaankuljetuksen sekä pelastuksen kiiretehtäviä, eli sellaisia, joihin periaatteessa mennään vilkut päällä, 8% kaikista annetuista tehtävistä. Joten hirveän usein täällä ei pääse pelastamaan ihmishenkiä..."

"* Ilmoittaja on eilen vienyt löytökoiran poliisilaitokselle ja haluaa nyt tietää mikä on koiran tilanne. Kello on noin 18 illalla. Kerrottu hänelle, ettei sitä tietoa saa tätä kautta, vaan että hänen tulee soittaa huomenna virka-aikana poliisilaitokselle mikäli haluaa tietoja koirasta. Tästä ilmoittaja (hyvin fiksulta kuulostava naisihminen) suuttuu ja ihmettelee miksi eilen laitoksella sitten oli henkilöitä illalla paikalla. Kerrottu, että kyllä siellä ihmisiä paikalla voi olla, mutta tällaiset ei-kiireelliset kyselyt voidaan hoitaa virka-aikana. Pyydetty naista menemään vaikka paikanpäälle, ja toistettu, ettei tietoja tätä kautta saa. Ilmoittaja lyö tämän jälkeen luurin päivystäjän korvaan."

Avoin kirje Royal Caninille

"Hyvä Royal Canin,

omistamme viiden kuukauden ikäisen Coton de Tuléar-pennun, jonka ruuaksi päädyimme valitsemaan Royal Canin Mini Juniorin valtaisten kehujen takia. Tätä ennen olimme antaneet sille Pedigreetä, josta siirtyminen tapahtui vaivattomasti. Olemmekin olleet erittäin tyytyväisiä tuotteeseenne, kunnes viime aikoina koiramme on ruvennut kieltäytymään syömästä. Huolestuneina pohdimme eläinlääkärillä käyntiä, mutta onneksemme huomasimme koiranruokanappuloiden turvonneen ennen turhaa käyntiä. Ero on melko pieni, mutta selvä (ks. kuva 1). Antaessamme samaa ruokaa uudesta pussista, koira söi sitä ilomielin. Harmillisesti osa ruuasta on siis luultavimmin mennyt pilalle.

Säilytämme 8,5 kg ruokapussia ohjeiden mukaisessa viileässä ja kuivassa tilassa. Olemme kuitenkin pohtineet, että siirtyisikö viileydestä kosteutta ruokanappuloihin. Ehdottaisimmekin, että harkitsisitte ruokanne pakkaamista uudelleen suljettaviin pusseihin (ks. kuva 2).

Ystävällisin terveisin,
Koira tulee kotiin! blogin kirjoittajat

PS: julkaisemme mielellämme halutessanne vastineenne ja voimme lähettää näytteen ruuasta"

(klikkaa kuvia, jos haluat nähde ne suurempina)

Sotakoirat

Itsenäisyyspäivän kunniaksi ajattelin kertoa hieman erilaisen tarinan: tiesitkö, että myös koirat ovat osallistuneet itsenäisyytemme puolustamiseen?


Koirien käyttö sodassa ei ole uusi ilmiö. Jo Assyriassa vuonna 2300 eKr. on tiedetty käytettävän sotakoiria. Suomessakin koirat otettiin käyttöön lähestulkoon välittömästi itsenäistyttyämme (v. 1919 Aunuksen retkellä mukana oli lääkintäkoirakolonna). V. 1920 perustettiin Suomen armeijakoirayhdistys, joka sai kolmisen vuotta myöhemmin Tanskan puolustusvoimilta lahjoituksena kaksi saksanpaimenkoiraa, Björnin ja Astan.

Koiria ei kuitenkaan ole ollut lukumääräisesti paljoakaan puolustusvoimien käytössä. V. 1924 perustettiin Sotakoiratarha* Hämeenlinnaan, jonka koiravahvuus oli enimmillään n. 30 koiraa.V. 1941 joulukuussa koiravahvuus oli 232 koiraa ja v. 1944 heinäkuussa 620 koiraa.

Yksi syy tähän oli pula koirista. Koirapulan takia jouduttiinkin tekemään pakko-ostoja. Joidenkin lähteiden mukaan sotien aikana armeijalle luovutettiin vapaaehtoisesti 562 koiraa, joista 319 kelpasi, sekä pakko-otettiin 312, joista 162 kelpasi.

Toinen syy tähän oli huonot kokemukset koirien käytöstä sotien aikana. Lukemani artikkelin perusteella syy tähän oli huono suunnittelu. Koiraohjaajista oli miehistöpulaa ja he saivat vähäisen koulutuksen. Ohjaajat vaihtuivat useasti yhdellä koiralla, he asennoituivat halveksuvasti koiriin ja jopa jättivät koiria heitteille! Lisäksi koiria sijoitettiin vääriin tehtäviin, esim. haukkumiseen koulutettuja vartiokoiria laitettiin partiokoiran tehtäviin, joiden tuli vain vinkaista viholliskosketuksesta. Puolustusvoimissa ei siis tajuttu "koirapsykologiaa", esim. kuinka tärkeä tiivis vuorovaikutussuhde on koiran ja isännän välillä!

Mihin sitten koiria käytettiin? Kun mietitään koiran ominaisuuksia, nopeus, keveys ja erittäin tarkat haju- ja kuuloaistit, niin asia on melko itsestään selvä. Talvisodassa koirat toimivat viestikoirina hankalissa maastoissa ja muutama toimi lääkintäkoirina. Viestintäteknologian kehitettyä koirat toimivat Jatkosodan aikana erityisesti vartio- ja partiokoirina. Veto- ja kantokoiria oli vähemmän. Lisäksi koiria oli auttamassa etsimään miinoja sekä jäljittämässä vihollista. Erikoisuus oli "vastajälkikoirat", jotka toimivat vihollisen jälkikoiria vastaan. Eniten koiria palveli Karjalan kankaalla 2. Armeijakunnassa.

Kiitos siis kaikille itsenäisyytemme puolesta taistelleille koirille ja tietysti sotiemme veteraaneille!

Lähde: Koiramme 12/2007, Riikka Harjula

* Sen nimi muutettiin v. 1934 Sotakoirakomppaniaksi ja Sotakoirakouluksi liikekannallepanon aikana

♪ ...eikä suussa yhtään hammasta! ♫

Tänään vaimo teki hienon luonnontieteellisen löydön heti aamusta - Unskin hampaan!

Päivän kysymys kuuluukin: mikä hammas on kyseessä? (vinkki: kurkkaa tämä linkki tai googleta canine dental chart)

Lisää kuvia hampaiden hoidosta:
(klikkaa kuvaa suurentaaksesi sitä)

Alemmassa kuvassa ensimmäinen otos on otettu 18.11.2008 ja loput 22.11.2008. Unikko on syntynyt 5.7.2008, jos haluat laskea tarkemmin milloin maitohampaat alkavat cotoneilta :)

---

Lisäys: joillakin koirilla maitohampaiden vaihtuminen on suuri prosessi, joka saattaa vaatia jopa leikkauksia, mutta kuten kuvista arvanette, Unikolla hammaskeiju on ollut suosiollinen! Pitänee piilottaa tuokin hammas, että onni jatkuu :)

"Oletko hankkimassa kääpiökoiraa?"

Törmäsin netissä Suomen Kääpiökoirayhdistyksen sivustoon, jossa oli kohta "Oletko hankkimassa kääpiökoiraa?" Jos asia on ajankohtainen, niin käy ihmeessä katsomassa se! http://www.toydogs.net/rodut/pennunosto.htm

Lyhyesti asia olisi tässä: sinulle olisi tulossa 10-15 vuodeksi perheen jäsen, joka vaatii paaaljon huomiota! Jos et jaksa lenkkeilyttää koiraasi ja tykkäät käydä vessassa yksin, unohda koko homma :)

Kipeänä on aikaa hillua myöhään yölläkin täällä internetin maisemissa (varsinkaan kun ei saa unta) ja törmäsin Blogilista.fi palveluun. Sen nimi kertonee kaiken oleellisen. Katsoin hieman läpi blogitarjontaa, mutta mitään ihmeellistä en sieltä löytänyt. Ehkäpä sinä löydät sieltä jotain!

PS. Itse olen pitänyt Pandan ja Zenin blogeista, mutta ne eivät taida olla siellä listattuina?

Söpöliini

Sadetakkitilauksen mukana tuli myös rusetti ja pinsetit korvakarvojen nyppimiseen. Iik!

Muotitietoinen!

Tämän kuvan ottaminen vaatii lukuisia otoksia. Onneksi Unski ei onnistunut puremaan takkia, sillä joudumme vaihtamaan sen isompaan kokoon!

Unikon kokkikoulu, osa 1

Unikon liharaksut

Taatusti lisäaineettomia herkkuraksuja koiralle. Me käytimme naudan paistijauhelihaa, mutta muunkinsorttiset käyvät.

* 300 g jauhelihaa
* 1-2 munaa
* 1-2 rkl perunajauhoja

Sekoita sössöksi. Painele littanaksi levyksi pellille. Paista 200 °C kymmenen minuuttia tai kunnes on kypsä. Leikkaa kypsä levy pikkuruisiksi neliöksi. Kuivaa uunissa 50 °C 3-4 tuntia tai kunnes ovat kokonaan kuivia. Huomaa, että normaali uunissa luukun pitää olla hiukan raollaan, jotta kosteus pääsee haihtumaan!

Kiitos Katille reseptistä!