Nyt on puoli vuotta ihmetelty maailmanmenoa ja täytyy todeta, että jo on kumma paikka! Synnyin maaseudulla, jossa meitä cotoneita oli joka nurkassa. Iso talo oli ihan täynnä! Oli siellä muutama hevonenkin, tosin niiden kanssa ei tullut paljoa juteltua. Sitten yht'äkkiä muutama tuntematon ihmiskuikelo vei minut pitkälle autokyydille, jonka jälkeen olin aivan oudossa paikkaa. Se oli aivan hiljainen talo, jossa ei ollut ketään minun lisäkseni! Paitsi ne kuikelot...
Muutama yö menikin itkeskellessä, mutta kyllähän tänne tottui pian. Paljon sai rapsutusta ja uutta ihmeteltävää oli aivan valtavasti! Varsinkin kuikeloita ramppasi edestakaisin aivan kuin meillä maalla. Taitaa olla joku vastaava paikka ihmiselle kuin maaseutuni oli meille cotoneille. Tosin mekin kävimme muilla kuikeloilla ahkerasti. Autolla, bussilla ja ties millä on tultu kuljettua. Kuikeloilla on itse asiassa vieläkin suurempia taloja, joissa heitä on enemmän kuin kärpäsiä oli maalla! Valtava meteli! Juoksevat siellä pienistä huoneista toiseen ilman päätä tai häntää. Isukki taisi mainitakin, että ovat hullut päivät... Siellä me vain käymme uudestaan ja uudestaan! Yhdessä suuressa talossa oli kuikeloiden lisäksi valtavasti koiria. ...ja marsuja! ...ja kissoja! ...ja ties mitä alpakoita!
Yksi kumma tapa näillä kuikeloilla on rönkkiä minua valtavasti. Koko ajan kaivavat korviani, hampaitani ja kaikkea en kehtaa edes kertoa! Joskus ne vievät ystävilleenkin ronkittavaksi. Noilla valkotakkisilla kuikeloilla ei varmaan ole omia cotoneita ronkittavaksi... Ei ihme, että hampaani tippuivat. Onneksi tuli uusia. Pitänee varoa enemmän...
Lisäksi niillä on kumma uskonnollinen rituaali kastaa minut viikoittain ja sen jälkeen tuulettaa minua... Onhan siihen tottunut, mutta... Niin ja se komentelu! Istu-maahan-ylös-seuraa-ohita-seiso-jätä... Entä se tapa laittaa lisäkarvapeitteitä päälleni?!? Apua!!!
Noh, hengissä täällä silti ollaan. Ruoka on hyvää ja palvelukin kelvollista. Ulkona on välillä uskomattoman kylmä ja ne ovat levittäneet jotain valkoista höttöä maahan. Jotain kaupunkilaistapoja varmaan. Niin tai näin, terveisiä kaikille tutuille ja tuntemattomille. Kyllä sitä täällä pärjätään!
Bonne Année mon amies!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti