Tänään katselin bussin ikkunasta kuinka koira juoksi isännän luokse ja antoi hänelle innokkaasti pusuja. Mieleeni tuli elävästi kuinka taluttaessani Unikkoa vaimoa vastaan töihin on jälleennäkemisen riemu ollut rajaton. Jäinkin miettimään mihinköhän aikaa vuorokaudesta ihminen on onnellisin. Koira ainakin on neljän jälkeen - silloin kun sinä palaat kotiin.
(Kiitos otsikosta Matti Nykäselle.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti