Aina elämä ei ole ruusuilla tanssimista, joskus sitä vain väsyy. Tiistai-iltana iltalenkin (siis viiden minuutin pisutusyritys takapihalla) se iski minulle. Enää ei jaksanut. Ulkoilun jälkeen ei onneksi tarvinnut kuin laittaa koira nukkumaan ja senkin teki kunnon vaimoni. Hänkin oli aivan poikki. Ainoa ajatukseni oli päästä nukkumaan. Oliko sittenkään järkeä hankkia koiraa? ...mutta myrskyn jälkeen sää selkenee ja onneksi minulla oli vain pieni myrsky. Jo seuraavana aamuna olin virkeämpi ja tätä kirjoitettaessa perjantaina jouduin jopa hieman pinnistelemään saadakseni tähän tekstiin tiistai-illan tunnelmiani. Halusin kertoa tämän siksi, että koiran hankintaa miettiville ei tulisi liian ruusuinen kuva koiran hankkimisesta. Jos epäily hiipii korvan taaksesi, niin istu alas, lepää hetki ja käy ajatuksesi läpi. Jos väsyttää, voisiko joku hoitaa pentua edes hetken? Luultavasti rauhoituttuasi tila voi mennä nopeastikin ohi. Jos olet ensihetkistä pohtinut koiran hankinnan järkevyyttä, eikä se poistu mielesi katsellessasi pentua lepotuokion jälkeen, ota yhteyttä kasvattajaan. Ainakin meidän Seija (Kin-Sein kasvattaja siis) luultavasti ymmärtäisi ja osaisi auttaa oikeaan ratkaisuun. |
perjantai 19. syyskuuta 2008
Mustia ajatuksia
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti