Siellä ne neulat ovat! Usko pois!
Kuten ahkerat blogin lukijat saattavat muistaa, Unikko kävi luottolääkärimme Talvion luona selkävaivojen takia ja länsimainen lääketiede rupesi heti pohtimaan 1 300 € selkäleikkausta. Koska vaimoa hirvitti Unikon kohtalo ja minua lompakkoni kohtalo, päädyimme samaan ratkaisuun kuin moni muu vastaavassa tilanteessa oleva: vaihtoehtolääketieteeseen (tai kuten Skepsis asiasta toteaa: "engl. alternative medicine. Katso: Uskomuslääkintä").
Koska akupunktiosta ei pitäisi olla pahimmillaan kuin taloudellisia haittatekijöitä, ja moni lenkkipolulla kohtaamamme ulkoiluttaja suositteli sitä, päätimme kokeilla sen vaikutusta. Päädyimme Vallilan eläinlääkäriasemalle, josta vaimon ensimmäinen kommentti oli "en ole ikinä nähnyt näin perusteellista tutkimusta". Eläinlääkärinä toimi Anne Markkola, joka oli erittäin ystävällinen ja asiantuntevanoloinen. Varsinkin minua miellytti tieto, että Markkola on harvoja suomalaisia, jotka ovat tutkineet koirien akupunktiota tieteellisesti.
Mitkä sitten ovat tunnelmat neljän hoitokerran jälkeen? Lompakko on kuihtunut ensimmäisen kerran jälkeen n. 80 eurolla ja jatkokerroilla 61,70 €/kpl. Unikko on ollut väsynyt itse hoitojen jälkeen, mutta selkeästi pirteämpi muulloin. Itse kirjoittajan pitäisi olla jo nukkumassa, joten lyhyesti totean olevan tyytyväinen tilanteeseen. Ihmeparannusta ei ole tapahtunut, mutta sitä ei varmasti kukaan odottanutkaan. Suunta on kuitenkin parempaan, joten se on oleellisinta. Vaimo tulee varmasti laittamaan tarkemman paranemisraportin kommentteihin, joten muista kurkata ne myös!
Mutta nyt ylös, ulos, koirat pissalle ja nukkumaan!
4 kommenttia:
Aivan mahtavaa, että koirillekin on tarjolla tällaisia vaihtoehtohoitoja. Ihan varmasti itsekin kokeilisin Bellalle tai Tuikelle, jos vaihtoehtona olisi leikkuupöytä. Onneksi ei ole toistaiseksi ollut tarvetta minkäänlaisille hoidoille *kop kop*.
Ja tässä vaimon versio :)
Itse asiassa tuo akupunktio on tehnyt Unnille pieniä ihmeitä. Ensimmäiseen hoitoon mennessä koira oli selvästi kipeä ja liikuntahaluton, aristi koko selkää eikä antanut lääkärin venyttää takajalkoja taaksepäin. Lenkeille Unni ei halunnut lähteä eikä oikein edes leikkiä. Kävely sujui hitaasti ja viimeksi leikattua jalkaa ontuen. Eläinlääkäri olisi halunnut vaihtaa Unnin tulehduskipulääkkeet vahvempiin gababentiini-hermokipulääkkeisiin, mutta päätettiin että katsotaan ensin millaisen vasteen akupunktio antaa ja sitten lisätään tavittaessa lääkitystä.
Neljän viikon välein tehdyn akupunktion jälkeen selkä ei enää arista käsittelyä, Unikko antaa taivuttaa jalkoja normaalisti ja venyttelee reilusti itsekin, haluaa lenkkeillä, juosta ja riehua, on lähes täysin lakannut ontumasta tuota takajalkaa, peitsaa vähemmän kuin koskaan elämässään ja on ylipäätään suorastaan rasittavan hilpeä. Kipulääkitys lopetettiin tarpeettomana jo kolmannen akuounktion jälkeen.
Ylipäätään koiran voinnissa on tullut niin huikean suuri kohennus, etten olisi moista voinut edes uskoa. Nyt on ensimmäistä kertaa ekan polvileikkauksen jälkeen sellainen usko, että tuosta voi vielä tulla suunnilleen normaalisti liikkuva eläin. Nyt aletaan harventaa käyntivälejä ansin kahteen viikkoon ja sitten kuukauteen jne. kunnes löytyy Unikolle sopiva käyntiväli. Aion käyttää jatkossa Unikkoa säännöllisesti ylläpitohoidossa akussa, kun tuo tuntuu säännöllisin väliajoin saavan itsensä jostain kohti rikki. Jos tällä nyt estettäisiin tulevia jumeja ja saataisiin ylläpidettyä Unikon liikuntakykyä. Fyssarille Tamaran luo suuntaamme taas maanantaina, toivottavasti tarkassa syynissä ei löydy mitään kamalaa tällä kertaa...
Vau, aika vakuuttavaa tekstiä!
Jepjep, kovasti olen itsekin yllättynyt tuon hoidon tehosta. Kuka olisi uskonut että tuikkimalla neuloja selkään saadaan noin hyvä hoitotulos! Harmi vaan etten hoksinut viedä tuonne heti ekan polvileikkauksen jälkeen, olisi voinut säästää Unnilta monta kipua :/ Kiitos vaan Jennille, kun potki minut viemään Unnin tuonne Vallilaan, vaikka suhtauduin asiaan alkuun varsin epäilevästi.
Ihana katsoa miten tuo jaksaa taas innostua liikkumisesta ja haluaa temmeltää ulkona. Koira, joka ei ole koskaan tykännyt aikaisista aamuherätyksistä, lähtee nyt iloisesti häntä heiluen aamuviideltä lenkille!
Takajalat Unnilla ovat edelleen aika pahassa asennossa, mutta siihen auttaa taas Tamaran tekemä fysioterapia. Pitänee varmaan käydä useammin kuin kolmen kuukauden välein, että pysyy tuo peräpää vähän paremmassa asennossa. Ei tee mieli ajatella kustannuksia, mutta täytyyhän tuo nyt hoitaa. Koiran hyvinvoinnissa näkyy näillä hoidoilla niin iso kohennus, että ehdottomasti kannattaa kustantaa tuo.
Lähetä kommentti