Eiku se meni jo! Äsh!
(kiitos kuvasta Cotonwalkin järjestäjille)
tiistai 29. joulukuuta 2009
Lemmikkikuvaus (osa 5: ne paremmat ohjeet)
Monesti netistä löytyy hyviä ohjeita ja näin asia on valokuvauksenkin suhteen:
Sekalaista:
http://www.dpreview.com/ - kameranosto-opas (ammattitasoinen)
http://www.digikamera.net/ - kaikkea digikuvaukseen liittyvää. esim. vinkkejä ja galleria
http://www.luontokuva.org/ - Suomen luontokuvaajien sivusto
http://commons.wikimedia.org/wiki/Commons:P%C3%A4iv%C3%A4n_kuva - WikiCommonsin päivänkuva (osa piirroksia)
http://taivasalla.net/- Niklas Sjöblomin valokuvia
Photoshoppailu:
http://koti.kapsi.fi/juanttil/photoshop/valokuvat.html - ohjeita photoshoppailuun
http://nettisivut.net16.net/photoshopismi/valinta.html - toinen mokoma
http://www.joutsi.com/gimp.html - ja kolmas
http://www.worth1000.com/ - photoshoppailijat leikkivät keskenään, aloita vaikka tällä kuvalla
Sekalaista:
http://www.dpreview.com/ - kameranosto-opas (ammattitasoinen)
http://www.digikamera.net/ - kaikkea digikuvaukseen liittyvää. esim. vinkkejä ja galleria
http://www.luontokuva.org/ - Suomen luontokuvaajien sivusto
http://commons.wikimedia.org/wiki/Commons:P%C3%A4iv%C3%A4n_kuva - WikiCommonsin päivänkuva (osa piirroksia)
http://taivasalla.net/- Niklas Sjöblomin valokuvia
Photoshoppailu:
http://koti.kapsi.fi/juanttil/photoshop/valokuvat.html - ohjeita photoshoppailuun
http://nettisivut.net16.net/photoshopismi/valinta.html - toinen mokoma
http://www.joutsi.com/gimp.html - ja kolmas
http://www.worth1000.com/ - photoshoppailijat leikkivät keskenään, aloita vaikka tällä kuvalla
maanantai 28. joulukuuta 2009
Lemmikkikuvaus (osa 4: viimeistely)
Nykyään valokuvaus ei pääty kuvan ottamiseen edes tavallisella kuolevaisella. Lähes poikkeuksetta kuvat ovat digitaalisessa muodossa, joita on helppo muokata. Siihen käyttöön soveltuu esim. ilmainen XnView -ohjelma. Se on suunniteltu kuvien katseluun, organisointiin ja kevyeen muokkaamiseen.
1.) Rajaa kuvat --> kuvat kannattaa ottaa hieman kauempaan kuin olit ajatellut, "saksilla" on helppo pienentää niitä
2.) Säädä värit (brightness, contrast, gamma correction, saturation ja color balance hoituvat helposti liukusäätimillä)
3.) Pienennä tarvittaessa esim. blogiasi varten
Raskaampaan "photoshoppailuun" suosittelen Gimpiä. Näiden muokkausohjelmien yksi suosituimmista työkaluista on "clone stamp", jolla voit kopioida taustaa esim. talutuspannan päälle ja täten kadottaa se kuvasta. Sen taitava käyttö vaatii harjoittelua. Ohjeita löydät googlettamalla tai vaikka tästä.
1.) Rajaa kuvat --> kuvat kannattaa ottaa hieman kauempaan kuin olit ajatellut, "saksilla" on helppo pienentää niitä
2.) Säädä värit (brightness, contrast, gamma correction, saturation ja color balance hoituvat helposti liukusäätimillä)
3.) Pienennä tarvittaessa esim. blogiasi varten
Raskaampaan "photoshoppailuun" suosittelen Gimpiä. Näiden muokkausohjelmien yksi suosituimmista työkaluista on "clone stamp", jolla voit kopioida taustaa esim. talutuspannan päälle ja täten kadottaa se kuvasta. Sen taitava käyttö vaatii harjoittelua. Ohjeita löydät googlettamalla tai vaikka tästä.
Lemmikkikuvaus (osa 3: lisää Walkerin vinkkejä)
1.) Varmista, että silmät näkyvät karvojen seasta. Tuo ilmettä kuvalle.
2.) Miten asettelet jalat? Entä hännän ja korvat?
3.) Pane merkille koiran katseen suunta? Luoko se kuvaan jotain?
4.) Pohdi mitä häiriötekijöitä kuvauspaikalla voi tulla. Vietä hetki koiran kanssa ennen kuvausta, jotta se tottuisi läsnäoloosi.
5.) Haluatko kuvaan jotain esineitä, esim. koiran lelun tai talutushihnan. Kireän ja ohuen talutushihnan voi photoshopata melko helposti pois
2.) Miten asettelet jalat? Entä hännän ja korvat?
3.) Pane merkille koiran katseen suunta? Luoko se kuvaan jotain?
4.) Pohdi mitä häiriötekijöitä kuvauspaikalla voi tulla. Vietä hetki koiran kanssa ennen kuvausta, jotta se tottuisi läsnäoloosi.
5.) Haluatko kuvaan jotain esineitä, esim. koiran lelun tai talutushihnan. Kireän ja ohuen talutushihnan voi photoshopata melko helposti pois
Lemmikkikuvaus (osa 2: sommittelu)
Kaikkein tärkeintä valokuvaamisessa on ymmärtää mikä näyttää hyvältä. Tämä on tietysti makuasia, mutta joitakin sommittelun pääpiirteitä on hyvä tiedostaa.
Mitä haluat? Tämä on ehdottomasti tärkein suunnittelun vaihe. Jos vain räpsit, niin saat mitä sattuu. Joskus ne onnistuvat, mutta painotan sanaa joskus. Walker toteaa useasti kirjassaan haluavansa napata kuvattavan eläimen luonteen kameralle. Unikon vauhdikkuuden kohdalla tämä vaatisi riehakkaita tilanteita, kameran säätämistä valmiiksi salamannopeita otoksia varten (sekä asettamista "sarjatulivaihteelle") sekä vähintään yhtä avustajaa nameineen. Sellaisia kuvia ette tule tässä blogissa näkemään, arvannet varmaan miksi.
Missä kuvaat? Normaalisti kuvaamme siellä missä satumme olemaan, emmekä mene varta vasten kuvaamista varten aarniometsään aamuauringon kajastaessa. Tästä huolimatta voit katsella ympärillesi vaikka kotonasi. Jotkut paikat ovat varmasti parempia kuvauskohteita kuin toiset. Muista, että kodinkaan esineet eivät ole pultattu lattiaan. Liikuta myös jalkojasi!
Mistä asennosta kuvaat otoksia? Luultavasti seisot ja pidät kameraa pääsi tasolla. Entä jos menisitkin kyykkyyn? Entä jos makaisit maassa? Voisitko kuvitella kiipeäväsi katolle? Walker suosittelee pitämään kameraa koiran silmätasolla tai alempana. Kokeile millainen vaikutus tällä vinkillä on. Toinen hänen vinkki on tarkastella tausta-alaa. Onko siellä jokin selkeä "horisonttiviiva" kuten vaalean pellon ja tumman metsän raja. Mieti mihin kohtaan haluat tämän rajauksen tulevan. Sen sijoittaminen suoraan kohteen päälaelle luo usein kömpelön vaikutelman.
Mistä suunnasta tulee valoa? Nyrkkisääntönä ulkona kuvattaessa aurinko kannattaa pitää takanasi. Tarkista kuitenkin ettei varjosi tule kuvaan. Vastaavasti valon heijastuminen esim. ikkunoista voi olla niin tehokeino kuin yleisemmin kömpelö virhe. Vaalea koira yleensä alivalottuu kirkkaassa valossa, jota voit hieman hallita säätämällä kameran valkotasapainoa (+1/+2). Walker ehdottaa myös "gobon" eli erilaisten varjostimien käyttöä valon pirstaloimisessa. Valokuvastudioissa käytetään apuvalaisimia, joten jos voit säätää esim. kotona valaistusta lamppujen tai verhojen avulla, niin ei muuta kuin rohkeasti testailemaan.
Kuinka lähellä olet kohdetta? Kokeile vaihtaa turvallista muutaman metrin etäisyyttä. Täytyykö kohteen näkyä kokonaan kuvassa. Lähikuvilla voit rajata mielenkiintoisia otoksia. Muista, että myös zoomin avulla voit muuttaa kuvakulmaa!
Kuinka kiinnität koiran huomion? Nameja, leluja ja omituisia ääniä. Avustaja. Tottelevaisuuskoulutusta. Aikaa ja rauhallisia hermoja. Nopeat refleksit ja tuuria. Good luck!
Lyhyesti: pysähdy, pohdi ja hulluttele! Eiköhän tässä ole joitakin vinkkejä alkuun!
Mitä haluat? Tämä on ehdottomasti tärkein suunnittelun vaihe. Jos vain räpsit, niin saat mitä sattuu. Joskus ne onnistuvat, mutta painotan sanaa joskus. Walker toteaa useasti kirjassaan haluavansa napata kuvattavan eläimen luonteen kameralle. Unikon vauhdikkuuden kohdalla tämä vaatisi riehakkaita tilanteita, kameran säätämistä valmiiksi salamannopeita otoksia varten (sekä asettamista "sarjatulivaihteelle") sekä vähintään yhtä avustajaa nameineen. Sellaisia kuvia ette tule tässä blogissa näkemään, arvannet varmaan miksi.
Missä kuvaat? Normaalisti kuvaamme siellä missä satumme olemaan, emmekä mene varta vasten kuvaamista varten aarniometsään aamuauringon kajastaessa. Tästä huolimatta voit katsella ympärillesi vaikka kotonasi. Jotkut paikat ovat varmasti parempia kuvauskohteita kuin toiset. Muista, että kodinkaan esineet eivät ole pultattu lattiaan. Liikuta myös jalkojasi!
Mistä asennosta kuvaat otoksia? Luultavasti seisot ja pidät kameraa pääsi tasolla. Entä jos menisitkin kyykkyyn? Entä jos makaisit maassa? Voisitko kuvitella kiipeäväsi katolle? Walker suosittelee pitämään kameraa koiran silmätasolla tai alempana. Kokeile millainen vaikutus tällä vinkillä on. Toinen hänen vinkki on tarkastella tausta-alaa. Onko siellä jokin selkeä "horisonttiviiva" kuten vaalean pellon ja tumman metsän raja. Mieti mihin kohtaan haluat tämän rajauksen tulevan. Sen sijoittaminen suoraan kohteen päälaelle luo usein kömpelön vaikutelman.
Mistä suunnasta tulee valoa? Nyrkkisääntönä ulkona kuvattaessa aurinko kannattaa pitää takanasi. Tarkista kuitenkin ettei varjosi tule kuvaan. Vastaavasti valon heijastuminen esim. ikkunoista voi olla niin tehokeino kuin yleisemmin kömpelö virhe. Vaalea koira yleensä alivalottuu kirkkaassa valossa, jota voit hieman hallita säätämällä kameran valkotasapainoa (+1/+2). Walker ehdottaa myös "gobon" eli erilaisten varjostimien käyttöä valon pirstaloimisessa. Valokuvastudioissa käytetään apuvalaisimia, joten jos voit säätää esim. kotona valaistusta lamppujen tai verhojen avulla, niin ei muuta kuin rohkeasti testailemaan.
Kuinka lähellä olet kohdetta? Kokeile vaihtaa turvallista muutaman metrin etäisyyttä. Täytyykö kohteen näkyä kokonaan kuvassa. Lähikuvilla voit rajata mielenkiintoisia otoksia. Muista, että myös zoomin avulla voit muuttaa kuvakulmaa!
Kuinka kiinnität koiran huomion? Nameja, leluja ja omituisia ääniä. Avustaja. Tottelevaisuuskoulutusta. Aikaa ja rauhallisia hermoja. Nopeat refleksit ja tuuria. Good luck!
Lyhyesti: pysähdy, pohdi ja hulluttele! Eiköhän tässä ole joitakin vinkkejä alkuun!
sunnuntai 27. joulukuuta 2009
Lemmikkikuvaus (osa 1: alkeet)
Kirjasto on mainio keksintö, perustelut lienevät ilmiselvät. Tällä kertaa sieltä käteeni päätyi arvosteltavaksi Paul Walkerin Lemmikkikuvaus -kirja. Se on selvästi suunnattu aivan aloittelijoille, joten jos olet koskaan pohtinut mitä teet kamerallasi, etkä vain räpsinyt kuvia, niin en suosittele tätä kirjaa. Muutamia ideoita kuitenkin sain, joita tulen esittämään myöhemmin.
(Lemmikki)kuvauksen alkeet:
1.) Harjoittelu tekee mestarin. Ota siis paljon kuvia.
2.) Pohdi mitä teet. Pelkkä kameran laukaisimen painaminen ei riitä. Katso kuviasi (ja muiden kuvia!) ja pohdi mikä niissä miellyttää tai inhottaa sinua.
3.) Hanki itsellesi sopiva kamera. Aloittelijana unohtaisin järjestelmäkamerat - ne ovat isoja, vaativat paljon säätämistä ja ainakaan itse en saa niistä paljoa irti. Lyhyesti sanoisin lähes minkä tahansa digikameran sopivan aloittelijalle.
Pidemmän päälle suosittelisin tutustumaan http://www.dpreview.com/ -sivustoon. Se voi olla aloittelijalle melko raskas, mutta on taatusti luotettavampi kuin Mikrobitin kaltaiset kameravertailut. Tämän hetken suositukseni on Panasonic Lumix DMC-GF1 . Lisää suosituksia löydät tästä. Muista, että vanhoja suositeltuja kameroja voit saada edullisesti käytettynä! Itselläni on Canon PowerShot A620 vuodelta 2005, jonka etuna on kääntyvä näyttö.
(jatkuu myöhemmin)
(Lemmikki)kuvauksen alkeet:
1.) Harjoittelu tekee mestarin. Ota siis paljon kuvia.
2.) Pohdi mitä teet. Pelkkä kameran laukaisimen painaminen ei riitä. Katso kuviasi (ja muiden kuvia!) ja pohdi mikä niissä miellyttää tai inhottaa sinua.
3.) Hanki itsellesi sopiva kamera. Aloittelijana unohtaisin järjestelmäkamerat - ne ovat isoja, vaativat paljon säätämistä ja ainakaan itse en saa niistä paljoa irti. Lyhyesti sanoisin lähes minkä tahansa digikameran sopivan aloittelijalle.
Pidemmän päälle suosittelisin tutustumaan http://www.dpreview.com/ -sivustoon. Se voi olla aloittelijalle melko raskas, mutta on taatusti luotettavampi kuin Mikrobitin kaltaiset kameravertailut. Tämän hetken suositukseni on Panasonic Lumix DMC-GF1 . Lisää suosituksia löydät tästä. Muista, että vanhoja suositeltuja kameroja voit saada edullisesti käytettynä! Itselläni on Canon PowerShot A620 vuodelta 2005, jonka etuna on kääntyvä näyttö.
(jatkuu myöhemmin)
lauantai 26. joulukuuta 2009
Hyvää joulua!
keskiviikko 23. joulukuuta 2009
Pelkoa ja lunta Pohjois-Helsingissä
Muutama viikko sitten alkoi harmillinen episodi - Unikosta on tullut arkajalka. Kokeilin juuri ennen töihin lähtemistä palohälytintä ja se jäi testin jälkeen piippailemaan tasaiseen tahtiin. Jonkinlainen varoitus patterien loppumisesta, tiedä häntä. Unikon kohdalla tapahtui kuitenkin outo ilmiö. Se on ruvennut pelkäämään mitä omituisempia asioita, onneksi nyt vähenemissä määrin.
Jotta ei olisi pelkästään ikäviä uutisia, niin kerrotaan pakollinen lumikommentti. Lumi saapui jokin aika sitten tänne "eteläänkin" (60° 10′ 15″ N) ja Unikko on ollut aivan innoissaan. Toivotaan, että lumet eivät ehdi sulamaan nollakelien aikana!
Jotta ei olisi pelkästään ikäviä uutisia, niin kerrotaan pakollinen lumikommentti. Lumi saapui jokin aika sitten tänne "eteläänkin" (60° 10′ 15″ N) ja Unikko on ollut aivan innoissaan. Toivotaan, että lumet eivät ehdi sulamaan nollakelien aikana!
sunnuntai 13. joulukuuta 2009
Unikko pikkujouluhuumassa
lauantai 12. joulukuuta 2009
Koirapatsas
sunnuntai 6. joulukuuta 2009
Kipinän seikkailut ovat alkaneet
Vaimon sanojen mukaan "olisitpa nähnyt se toisen". Varo vain Unikko!
Sisarusten kuvat löytyvät täältä.
Sisarusten kuvat löytyvät täältä.
lauantai 5. joulukuuta 2009
Kipinä!
Kylläpäs on viime aikoina ollut kiirettä! En ole jaksanut päivittää tätä blogia, vaikka kerrottavaa riittäisi. Esimerkiksi viime kirjoituksessa taisi jäädä mainitsematta Unikon velipuolen nimi - Kipinä! Kyllä, kolmitavuinen nimi taas. Koira on viisas eläin ja oppii hieman pidemmänkin nimen oikein hyvin.
Toinen asia mistä on pitänyt kirjoittaa, on cotonien tulo Suomeen. Kin-Seillä vieraillessa puhuimme oikein hyvän keskustelun cotonien taustasta. Lyhyesti kuittaan tämän, että Kin-Sei halusi tuoda Suomeen uuden terveen ja iloisen seurakoiran ja hyvin on onnistunut!
Toki Unikon kuulumisiakin pitäisi kertoa. Uutena piirteenä mainittakoon isojen mustien koirien pelko. Sähläävänä otuksena se saa innostettua ne leikkimään kanssaan, mutta kuitenkin pienenä pelokkaana otuksena ei sitten kestäkään leikkiä. Tänään se huusi kuin pistetty sika koirapuistossa jo siitä kun iso musta koira lähestyi sitä. Harmillista...
Kerrottakoon vielä, että minulla on blogin alusta saakka pitänyt kertoa Unikon koirakavereista, joita riittää! Varsinkin "seinänaapurin" tipsujoukkue (neljä tiiberinspanielia!) ja ystävämme amerikan karvattomat terrierit ovat erityisen rakkaita Unikolle. Mutta nyt iltapissalle, sillä nyt on jo yö!
Toinen asia mistä on pitänyt kirjoittaa, on cotonien tulo Suomeen. Kin-Seillä vieraillessa puhuimme oikein hyvän keskustelun cotonien taustasta. Lyhyesti kuittaan tämän, että Kin-Sei halusi tuoda Suomeen uuden terveen ja iloisen seurakoiran ja hyvin on onnistunut!
Toki Unikon kuulumisiakin pitäisi kertoa. Uutena piirteenä mainittakoon isojen mustien koirien pelko. Sähläävänä otuksena se saa innostettua ne leikkimään kanssaan, mutta kuitenkin pienenä pelokkaana otuksena ei sitten kestäkään leikkiä. Tänään se huusi kuin pistetty sika koirapuistossa jo siitä kun iso musta koira lähestyi sitä. Harmillista...
Kerrottakoon vielä, että minulla on blogin alusta saakka pitänyt kertoa Unikon koirakavereista, joita riittää! Varsinkin "seinänaapurin" tipsujoukkue (neljä tiiberinspanielia!) ja ystävämme amerikan karvattomat terrierit ovat erityisen rakkaita Unikolle. Mutta nyt iltapissalle, sillä nyt on jo yö!
sunnuntai 15. marraskuuta 2009
keskiviikko 11. marraskuuta 2009
Velikulta!
Kyllä! Nyt se on varattu. Jo toinen koira! Unikon mamman Usnan viimeinen pentue on tulossa, joten velipoika on tiedossa Unnille. Tai velipuoli, kun isä on vaihtunut viime kerrasta (ja on vieläpä ulkomaalainen, fransmanni), mutta kyllähän te nämä nykyajan uusiofuusioperheet tiedätte... Tämä tietää kohta puolin tutustumismatkaa Joutsaan Kivisuolle. Mukaan on värvätty sukulaisiakin, joten saa nähdä montako koiraa mukaan päätyy ;-)
Sukupuun ja kuvia uudesta lapsikatraasta löydätte täältä: http://www.kolumbus.fi/kin-sei.kennel/puppy.htm
Sukupuun ja kuvia uudesta lapsikatraasta löydätte täältä: http://www.kolumbus.fi/kin-sei.kennel/puppy.htm
Adonis!
Nyt se on kuultu lääkärin suusta. Unikko on valiokoira! Vaimo kävi koirien joukkotarkastuksessa (vain 55 €, yksityiskäyntinä pk-seudulla arviolta 100-150 €) ja Unni sai kehua adoniksen vartalosta - vaikka tyttö onkin. Kuulemma harvalla tämän ikäisellä koiralla on näin vahvat lihakset. En yhtään ihmettele, kun katson sen leikkivän päiväpeitteellä vieressäni.
Unikolle laitettiin silmien mustuaisia laajentavia silmätippoja ja ne olivat kuin leipälautaset. Myös vartalo kopeloitiin perusteellisesti. PRA-sairaudesta (silmän verkkokalvon surkastuminen) tai patella luksaatiosta (löysäpolvisuus) ei ollut merkkiäkään. Laatutavaraa!
FIN44395/08
Unikolle laitettiin silmien mustuaisia laajentavia silmätippoja ja ne olivat kuin leipälautaset. Myös vartalo kopeloitiin perusteellisesti. PRA-sairaudesta (silmän verkkokalvon surkastuminen) tai patella luksaatiosta (löysäpolvisuus) ei ollut merkkiäkään. Laatutavaraa!
FIN44395/08
sunnuntai 1. marraskuuta 2009
Miss World
Olen aina nauttinut kauneuskilpailuista. On mahtavaa, että ihmisiä laitetaan jonoon Eino Makusen silmien alle. Miksei sitten sama tehtäisi koirillekin! Näinhän mekin teimme Unikon kanssa Lemmikkimessuilla. Aluksi odotimme kehän äärellä kaksi tuntia ensimmäistä kierrosta ja sitten tunnin toista kierrosta ja loppukehää varten. Yksi koirista pisautti radalla ja meidän Unikko räksytti kaikille ohikulkijoille. Lopuksi muutama onnellinen omistaja sai pussillisen Pedigreetä ja rusetin. Milloin otetaan uusiksi?
sunnuntai 11. lokakuuta 2009
Rauhoittaja
Viime aikoina Unikko on ollut kireänä ja haukkunut pimenevien iltojen pelottaville varjoille. Kokeilussa on ollut DAP-haihduttimia, rauhoittavaa silitystä ja vaikka mitä, mutta yhden voittanutta ei ole:
Kun lenkillä Unikko on alkanut haukkua, niin kunnon tärsky vettä naamaan on rauhoittanut tilanteen. Vesipyssyn saat rakennettua esim. tyhjästä saippua- tai käsivoidepurkista. Sisällä olemme kiinnittäneet Unikon huomion muualle esim. leikkimällä. Pientä edistystä on tapahtunut :)
Kun lenkillä Unikko on alkanut haukkua, niin kunnon tärsky vettä naamaan on rauhoittanut tilanteen. Vesipyssyn saat rakennettua esim. tyhjästä saippua- tai käsivoidepurkista. Sisällä olemme kiinnittäneet Unikon huomion muualle esim. leikkimällä. Pientä edistystä on tapahtunut :)
sunnuntai 4. lokakuuta 2009
Märän koiran blues
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)