keskiviikko 30. heinäkuuta 2008

Ensimmäinen virtuaalinen ystävä Häslälle!

On se kummallinen paikka tämä internet, sillä vaikka Häslä on vielä iloisesti emonsa tykönä, on hän jo saanut ensimmäisen internet-ystävän, Pandan! Panda on Häslän tavoin Coton de Tuléar. Kotisivujen (vihje: klikkaa Pandan nimeä :) perusteella Panda vaikuttaa sellaiselta, kuin kuvittelen Häslästä tulevan isona: seurallinen, avoin ja aina kaikessa täysillä mukana! Quel charmant petit chien!

Tapaus Kalkkikuppi

Häslän nimi taitaa olla enne (nomen est omen, kuten koululatinanne lukeneena muistanette). Tänään nimittäin Häslä täpinöissään "istahti emon tarpeisiin laitettuun kalkkikuppiin eikä meinannut päästä siitä pois. Kuppi ei ole korkea, mutta kun takajalat roikkuvat reunan yli ja peppu on kalkissa, niin ei siitä kuule kovin ketterästi nousta.... ;-) ". Pitänee opettaa peruutusharjoituksia Häslälle tai jos se ei onnistu, niin laittaa sille jonkinlainen peruutusvaroitusääni.

Mukavaa kuulla kasvattajalta näitä pieniäkin tarinoita, niin osaa varautua tuleviin kommelluksiin. Kyllä, aion hankkia sen "harjoitusmaton" olohuoneeseen :)

tiistai 29. heinäkuuta 2008

Lauantaina pentua katsomaan


Nyt rupeaa tapahtumaan, sillä ensi lauantaina on pentuinfo, jolloin pääsemme vihdoin näkemään oman vauvamme! Harmillisesti kasvattaja asuu kaukana meistä, mutta onneksi mökkireitin varrella, joten samalla pääsemme viikonlopuksi nauttimaan luonnonsiimeksestä.

Olemme vaimon kanssa olleet yhteydessä kasvattajaan ja hän on kertonut meille kuulumisia pennustamme. Sen nimi on Kin-Sei Harinakshi ja se on aukaissut silmät jo jokin aika sitten. Pentue on jo alkanut liikkua ulos pesästä ja niiden luonteenpiirteitä on ruvennut tulemaan esille. Siinä missä Harinakshin sisar on kuulema varovainen prinsessa, on pentumme aika säheltäjä. Se on mm. juossut ruokakupilleen, mutta luultavasti unohtanut mitä tehdä ja pläsähtänyt ruokakippoon eturaajat levällään. Siinä loikoillessaan se on kuitenkin tajunnut; ruokaa! Kummallisen oikun kautta olemme pohtineet pennulle lisänimeä Häslä Pössy. Hyvä, että olemme päättäneet hankkia "totuttelumaton" ensimmäiseksi puoleksi vuodeksi...

Varaamamme pentu syntyi 5.7.2008, joten se on tänään 24 päivää vanha. Hauskaa 24. päivää tässä maailmassa Harinakshi!

Osaavatko koiratkin puhua?

...ja nyt jotain täysin muuta: puhuvia koiria!



PS. ohje YouTube-videoiden lisäämiseen Bloggeriin löytyy tästä

sunnuntai 27. heinäkuuta 2008

¿Vuh? Puhutteko koiraa?

Tehdäänpä pieni ajatusleikki: jos olet menossa vaihto-oppilaaksi vieraaseen kulttuuriin, niin tutustuisitko heidän tapoihinsa ja kieleensä etukäteen? Minä ainakin tekisin niin. Entä koiraa hankkiessasi. Tunnetko sinä koirien tavat ja osaatko puhua koiraa?

Tämän ajatuksen minulle herätti sattumalta käteeni sattunut Turid Rugaasin kirja Rauhoittavat signaalit. Tämä ohut, mutta hyvä kirja pyrkii tutustuttamaan lukijansa koirien kieleen ja huomaamaan kuinka me ihmiset tulkitsemme koiria väärin ja siten aiheutamme paljon ongelmia tahottomasti.

Suosittelinkin kaikkia koirista kiinnostuneita lukemaan tuon kirjan. Sen on nopea lukaista läpi ja löytynee joka kunnan kirjastosta. Luin myös vastaavan Anders Hallgrenin kirjan Tunnista koirasi viestit, mutta suosittelin mieluummin lukemaan Rugaasin kirjan jos on pakko valita jompikumpi.

* suomenkielinen artikkeli aiheesta
* englanninkielinen dog communication-artikkeli Wikipediasta (tarkoituksenani on luoda tästä suomenkielinen vastine lähiaikoina)


perjantai 25. heinäkuuta 2008

Mitä tarvikkeita pentu tarvitsee?

Kävin tänään katsomassa eläinkaupassa tavaroiden hintoja, eivät ihan ilmaisia ole. Kallein niistä oli kuljetuslaatikko, joka maksoi n. 80 €. Huh! Jos päätämme sellaisen hankkia, niin hankimme varmasti käytettynä (kuuleman mukaan on hyvä tarvike sisäsiistiksi opettelussa).

Listasin tähän tärkeimmät tarvikkeet:

* peti (ehkä tuo kuljetuslaatikko alussa) 0-80 €
* hihna & panta 15-40 €
* ruoka- ja vesikippo 0-30 €
* harja(t) 10 €
* kynsisakset 10 €
* vanhoja pyyhkeitä esim. vahinkojen varalle 0 €
* leluja 0-20 €/kpl
* ja tietysti ruokaa ja naksuja

Hinta tulee vaihtelemaan hyvin paljon riippuen siitä, että tekeekö itse (esim. pedin) vai ostaako luksustuotteen. Peti voi muodostaa suurimman loven budjettiin (mitä tuo 1000 € itse pennusta + rokotukset), mutta uskoisin noin sadan euron budjetilla pärjäävän.

Kuvia pennuista!


Hih, vaimo on ollut yhteydessä meille suositeltuun Coton de Tuléar-kasvattajaan ja nyt on tullut myös meidän pentueestamme kuvia. Arvaatkos kuka niistä tulee olemaan meidän? :-)



* Kin-Sei Kennel

torstai 24. heinäkuuta 2008

Mikä rotu meille?

Nyt kun koiranhankintapäätös on tullut jo selväksi, olisi aika pohtia millaisen koiran hankkisimme. Tärkein kriteeri meillä on vaimon kanssa kiltteys. Tästä tulee meidän hassu lellikki, ei vahti- tai näyttelykoira.

Itse olen pitkään ajatellut, että jos joskus hankkisimme koiran, niin ottaisimme hylätyn ja/tai sekarotuisen koiran. Siinä säästäisi pitkän pennin, auttaisi koiraa jota uhkaa lopettaminen ja ei tukisi vieroksumaani koirankasvatusbisnestä. Allergisuuteni tosin tulee tällöin ongelmaksi. Lisäksi hylätty koira ensimmäisenä koirana voi olla hankala alku - varsinkin kun toivomme alusta saakka kilttiä koiraa (*). Jos jokin toiverotu pitäisi mainita, niin sanotaan että aivan pienenä ihailin saksanpaimenkoiria Susikoira Roin takia...

Vaimoni puolestaan on aina pitänyt pienistä koirista. Mäyräkoira olikin hänen ensimmäinen harkinnan kohteensa. Tokihan ne ovat lutuisia pieniä olentoja, mutta siinä on aikamoinen ero omiin ajatuksiini (pieni, pitkälle jalostettu rotukoira - ovat kuulema joskus olleet susia). Toisaalta vaimollehan tämä koira hankitaan, vaikka kummankin lelliki siitä tulee. Mäyräkoirainnostus ei kuitenkaan kestänyt kauan kun selvisi niiden olevan itsepäisiä epeleitä. Hyvän ystäväni vanhemmilla on mäyräkoira ja täytyy todeta sen olevankin melkoinen sisupussi. Vastaavaa kuulin toiseltakin taholta, joten vaihtoehtoja lähdettiin etsimään.


Yksi tuttavien ehdotus oli espanjanvesikoira, mutta jostain syystä sinänsä hyvä ehdotus ei saanut vastakaikua. Syy tähän oli se, että toiselta taholta ehdotettiin Coton de Tuléaria, Tuléarin puuvillaa. Ehdottaja osasi hyvin värikkäästi ja vauhdikkaasti kuvata millainen karvapallero tuo koira oli ollut, kun se oli ollut viikonloppuhoidossa heillä. Tuolla koiralla oli kova tarve päästä suihkuun ja saunaan muiden kanssa, mutta eipähän tuttavamme tätä tiennyt. Ihmetteli vain vikinää kylpyhuoneen oven takaa. Kuulimme myös kuinka eräs koira-allerginen ja astmaattinen henkilö oli tätä koiralajia harkitessaan hangannut ja vanuttanut Tuléarin puuvillaa naamansa vasten ilman mitää reaktioita (koira oli varmaan ihmeissään). Tuo kuulopuhe oli selvä tieteellinen fakta sopivuudesta allergiselle :-)

Nyt taisi löytyä rotu meille!


(*) jossain vaiheessa pyrin keskustelemaan lisää siitä mitä tarkoitan kiltillä koiralle, muistutelkaa minua...

Lisäys 31.7.2011: Koska tämä on blogini suosituin teksti hakukoneiden mukaan, päätin laittaa tähän kommentin nyt kun meille on tullut jo kaksi Coton de Tuléaria. Ensinnäkin toteaisin koirien olevan yksilöitä. Jos luet tätä blogia enemmän, huomaat ensimmäisen koiramme Unikon olevan hyvin omalaatuinen tapaus. Se on erittäin älykäs, äärimmäisen tarkkaavainen sosiaalisille tilanteille (erityisesti ihmisten mielialoille), huomionhakuinen (ihmisten) ja jääräpäinen koira. Toinen koiramme Kipinä taas on enemmän koiran stereotyypin kaltainen - iloinen nuuskuttaja. Huomaa, että kummallakin on sama emo!

Toisena huomiona muistutan koiran vievän paljon aikaa ja vaivaa. Jos pidät ex tempore matkailusta, et jaksa lenkittää koiraa ennen ja jälkeen töihin/kouluun/nukkumaan menoa etkä jaksa kouluttaa koiraa päivittäin vähintään puolen vuoden ajan, niin unohtaisin koko jutun. Pitkäturkkiset koirat vaativat viikoittaisen pesun, joka vie kuivauksineen vähintään tunnin viikossa. Jos kuitenkin haluat koiran ilman vaivannäköä, voit tällöin tarjoutua jollekin tutulle lenkitys tai hoitoavuksia heidän matkojen ajaksi. Näin kaikki hyötyvät - varsinkin koira!

Lopuksi kommentoisin Unikon ja Kipinän tulleen osaksi omaa elämää. Heidän kautta olemme tutustuneet valtavasti uusiin ihmiseen, tunnemme naapuruston paremmin ja olemme saaneet kaksi uutta raksta perheenjäsentä. Tästä osoituksena voitte lukea blogista Unikon polvileikkauksista, joiden hinnalla olisimme hankkineet kaksi korvaavaa koiraa. Säästöistä huolimatta onneksi niiden sijasta jaloissani nukkuu Unikko.

Lisäys 26.10.2014: Kipinä täytti eilen viisi vuotta ja Unikko on kuusi vuotta. Tämä blogi on seurannut koiriemme elämää koko tämän ajan. Selaile sitä ja kuuntele miltä vaikuttaa! Painotan, että koirat vievät paljon aikaa. Aamulenkki, iltapäivälenkki, iltalenkki, leikkihetki, eläinlääkärikäynnit, ruokailut, kavereilla käyntien suunnittelut... Toisaalta emme ikinä luopuisi Unikosta tai Kipinästä, vaikka minulla on epämääräisiä astmaoireita. Vaikea sanoa riippuvatko koirista vai ei, mutta ovat yksi mahdollisuus.

Koirarodun valinnassa kannattaa tutustua koirarotusi terveystaustaan:
http://koiratuleekotiin.blogspot.fi/2014/10/hs-nama-koirarodut-ovat-karsineet.html

Kolmantena asiana vielä lisäisin, että selvitä onko halumasi koirarotu työkoira vai seurakoira. Työkoira vaatii paljon puuhaa ja jos et tarjoa sitä, se keksii sitä itse. Vaikka sinun lempikirjoista, tyynyistä ja iPadistä!

Poimintoja allergiakeskusteluista

Lueskelin netistä koira-allergiaan liittyviä sivustoja ja törmäsin seuraaviin:

* http://www.allergia.fi/Ajankohtaista?350_m=499

"Valitettavasti eläinkyselijöille on useimmiten tuotettava pettymys: jos on allergisoitunut jo jollekin eläimelle, on iso todennäköisyys allergisoitua muillekin eläimille, painottaa allergianeuvoja Jonna Suominen Allergia- ja Astmaliitosta."

* http://keskustelu-vanha.koirat.com/viewtopic.php?p=399715&highlight=&sid=b3b6c71f99f1f5a5e52b8ff23ba1d387

"Koiran hilseenhän (se mikä allergisoi kuolan ja virtsan
lisäksi) saa melko hyvin pidettyä kurissa
-pesemällä koira sopivalla shampoolla kerran viikossa
-pitämällä koiralla jotain kevyttä vaatetta sisällä, esim toppia (koiran vaatteet pidetään erillään omista vaatteista)
-harjaamalla koira ulkona
-pitämällä koiran turkki ja iho kunnossa (varsinkin kuiva iho hilseilee)
-pesemällä koiran nukkumapaikka, esim. tyyny, perusteellisesti mieluiten kerran viikossa
-koiraa ei päästetä sohvalle ja nojatuoliin (ainakaan jos ne on kankaisia!)
-koiraa ei päästetä makuuhuoneisiin
-käyttämällä ilmanpuhdistimia ja HEPA-suodattimia imurissa
" - Zedi

* http://keskustelu-2006-2.koirat.com/viewtopic.php?p=205411&sid=0472f7ee0907f5804a279c10fc3a4bf8

"Muistaakseni peseminen vähentää allergisoivaa hilsettä jopa 84%" - Zedi
"joku on joskus mulle sanonut, että mitä useammin koiraa pesee, sitä enemmän se hilseilee. Verrattuna vaikka ihmisten hiuksiin: mitä useammin peset, sit useammin joudutkin pesemään, koska ne rasvoittuvat nopeammin. Kasvattaja antoi mulle hyvänä vinkkinä koiran pyyhkimisen märällä/kostealla pyyhkeellä päivittäin. Irtohilse lähtee, mutta ei ärsytä koiran ihoa pesun tavoin." - Sonja
(ja väittelyä)

* http://keskustelu-vanha.koirat.com/viewtopic.php?p=399715&highlight=&sid=b3b6c71f99f1f5a5e52b8ff23ba1d387

"Tästä linkistä löysin vähemmän allergisoivat koirarodut:
http://www.dogbreedinfo.com/allergy.htm" -Yulara



Kommentti 31.7.2011: Tämä on blogini toiseksi suosituin teksti ja mielestäni erittäin oleellinen, joten päätin lisätä siihen jälkikirjoituksen. Unikko on ollut meillä kolme vuotta ja Kipinä kaksi, enkä ole itse huomannut niiden vaikuttaneen allergioihini suuntaa tai toiseen. Allergiani (koivu, kissa sekä liitinnäiset kuten omena) ovat pysyneet ja olen aloittamassa siedätyshoitoa niihin. Muistutan koirien parhaimmillaan olevan hypoallergisia, eli kaikki rodut aiheuttavat allergiaa. Omalla kohdallani vaikutuksia en ole huomannut, vaikka testeissä minulle on todettu koira-allergia. Päätös on sinun!

Kommentti 5.7.2012: On kulunut noin vuosi viimeisestä kommentista, joten kerrotaan tilanteen olevan edelleen melko muuttumaton. Siedätyshoidot (koivu+timotei) ovat pyörineet viime syksystä, mutta en ole suurta vaikutusta niistä huomannut. Tosin tämä kevät taisi olla ennätyksellisen ikävä, mutta tuntui melko normaalilta, joten ehkä jotain hyötyä niistä oli. Tosin astmapiipun olen saanut kaiken varalta, sillä minulla on ollut armeijasta saakka joka keväinen keuhkoputkentulehdus. Muistakaa että tämä on vain yhden ihmisen kokemus!

Kommentti 21.5.2013: Vuodet vierivät ja Unikko & Kipinä jatkavat seikkailuitaan kanssamme. Siedätyshoidot jatkuvat minulla edelleen, eikä mitään ihmeellistä vaikutusta ole tullut. Käytän allergialääkkeitä keväällä kuten ennenkin. Eräs asia mitä haluaisin painottaa täällä, on että tämän blogin kuuluisa vaimo on äärimmäisen hyvä koirien hoitaja. Tämä tarkoittaa sitä että hän pesee koiramme viikottain. Siis pitkäkarvaiset. Joka vie tunnin per koira. Ei siis tällaisten blogien lukemista, vaan pesemistä. Jos olet allergikko, niin oletko valmis tähän? Muuten yllä mainittuja Zedin ohjeita emme noudata, tai Kipinä ei noudata ja hyppii sohvalle. Me omistajat kun emme asialle voi mitään... vaikka taisin kouluttaa Kipinän tuohon, kun ei itse osannut... PESKÄÄ KOIRANNE!

Kommentti 8.7.2015: Kylläpäs aika kuluu! Unikko täytti juuri seitsemän vuotta. Oma allergiatilanteeni koirien suhteen on muuttumaton - en ole allerginen niille. Siedätyshoitoni päättyivät vuosi sitten, enkä osaa oikein sanoa auttoiko se mitenkään. Koivuallergia on ehkä kadonnut, mutta heinäallergia ei.

"Haluatko varmasti koiran?"

Nyt kun päätös koiran hankinnasta on tehty, kannattaa hetkeksi istua alas ja pohtia haluaako "aikuisten oikeesti" koiran. Koira ei ole lelu, vaan elävä yksilö, joka vaatii huomiotasi lähes parikymmentä vuotta - joka päivä!

Ensimmäiseksi me pohdimme läpi tuon allergia-asian. Olisi inhottava luopua uudesta rakkaasta perheenjäsenestä, jos paljastuisi ettemme pysty pitämään sitä. Omalta kohdaltamme puimme asian läpi, kuten edellisestä viestistä selvisikin, ja totesimme uskaltavamme ottaa riskin. Sopivan lajin valitsemalla kaikki toivottavasti sujuu hyvin. Osa lääkäreistäkin on todennut oikean lemmikin hankinnan olevan eräänlaista "siedätyshoitoa".

Toinen tärkeä seikka oli tuo alussa mainitsemani aika. Lajista riippuen koira tulisi viedä lenkille ainakin pari kertaa päivässä, lisäksi varsinkin sosiaalisen koiran kanssa tulisi leikkiä myös alkuinnostuksen laannuttua. Lomien ajaksi meillä on jo nyt lupautunut useampikin luotettava ystävä auttamaan, joten niistäkään ei pitäisi muodostua ongelmaa. Yksi erityisesti mietityttänyt asia oli työssäoloaika. Koira joutuisi viettämään ainakin kahdeksan tuntia yksin joka arkipäivä. Tuota tekijää lukuun ottamatta uskoisin meillä riittävän aikaa ja intoa koirallemme. Onneksi tuohonkin on olemassa joitakin kikkoja koiraoppaiden mukaan.

Kolmantena seikkana pohdin mitä kaikkia ikävyyksiä koiran tulosta voisi seurata. Ensimmäisenä mieleeni tuli koiran mahdollinen tuhovimma - varsinkin sen ikävystyessä työaikoinamme. Työaikoina aiommekin pitää koiraa huoneessa, jossa se nukkuu. Siellä ei ole mitään korvaamatonta tavaraa. Lisäksi sinne voisi hankkia/tehdä mm. aktivointileluja ajan kuluksi. Onneksi olemme suhteellisen siistejä ihmisiä, niin lattioille ei luultavasti jää tavaroita lojumaan. Tärkeimmät tavarat aiomme sulkea makuuhuoneeseen, jonne koiralla ei ole asiaa. Jonkin verran tavaraa varmasti tuhoutuu, ja pisuja varmasti lirahtelee varsinkin pennulla, joten niihin ei auta valmistautua kuin pienellä mielikuvaharjoituksella. Turha siinä vaiheessa on ottaa hernettä nenään, vaan ottaa opiksi...

Hmmm... eiköhän me se koira hankita - aikuisten oikeesti.

* Lemmikeistä ja allergiasta saa lisätietoja esim. Allegia- ja astmaliitolta, harrastelijoilta ja lehtiartikkeleista. Mikään ei estä konstultoimasta erikoislääkäriäkään.
* Tässä on Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry "kymmenen kultaista sääntöä lemmikin hankkimista miettiville".

keskiviikko 23. heinäkuuta 2008

Miksi päätimme hankkia koiran?

Eläimet ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Silti olen pitkään vierastanut ideaa, että ihminen vangitsee luonnonkappaleen oman tahtonsa alla. Lisäksi olen asunut näihin päiviin saakka pienissä kerrostaloasunnoissa, joihin en ole hennonut ottaa lemmikkiä, edes hamsteria. Varsinkin koiran kaltaiset isot olennot tarvitsevat mielestäni paljon tilaa. Tämä periytyy ehkä lapsuuteni, jolloin maalla lomaillessani mummolan kissat saivat kulkea vapaasti ja koirallakin oli iso piha-alue, jossa se sai liikkua isolla alueella lieassa. Lisäksi koiran kanssa tehtiin useita lenkkejä päivässä omalla metsäalueella, jossa se sai juoksennella vapaana. Vierastinkin pitkään ajatusta koiran hankkimisesta, sillä mielestäni koira kuuluu maaseudulle, ei ahtaalle kaupunkialueelle. Tärkein tekijä lienee kuitenkin ollut allergisuuteni. Testien mukaan olen allerginen kaikille eläimille, vaikka allergisia reaktioita olen saanut vain kissoista. Tämän takia muutamat harkintamme eläimen hankinnasta ovat tyssähtäneet heti alkuunsa.

Idea koiran hankkimiseen tuli vaimoltani noin kuukausi sitten. Ilmoitus tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Taustalla vaikutti varmasti se, että meillä oli ollut jo toistamiseen hoidossa tuttavien hamsteri, eikä minkäänlaisia allergisia reaktioita ilmennyt minulla. Lisäksi toisella tuttuvallamme on karvaton koira, joka kuulema sopii allergisille (juuh, tiedän, että allergia aiheutuu koiran hilseestä, ei karvoista). Kaiken lisäksi asumme nyt rivitalo-alueella, jossa on runsaasti liikkumatilaa isommallekin koiralle, joten hetken asiaa painoteltua mielessäni pohdin, että mikä jottei.

Herranen aika, mehän aiomme hankkia koiran!

Mikä blogi tämä on?

Tässä blogissa kerrotaan, kuinka pariskunta valmistautuu ottamaan itselleen koiranpennun. Se on tarkoitettu kirjoittajilleen eräänlaiseksi päiväkirjaksi, josta on helppo palata odotuksen tunnelmiin. Samalla se toimii eräänlaisena purkamiskanavana omille kokemuksilleen. Teillä lukijoilla on varmasti monia poikkeavia motivaatioita tämän lukemiseen, mutta uskoisin tästä olevan apua erityisesti omaa koiraa harkitseville.

Antoisia lukuhetkiä!