lauantai 5. joulukuuta 2009

Kipinä!

Kylläpäs on viime aikoina ollut kiirettä! En ole jaksanut päivittää tätä blogia, vaikka kerrottavaa riittäisi. Esimerkiksi viime kirjoituksessa taisi jäädä mainitsematta Unikon velipuolen nimi - Kipinä! Kyllä, kolmitavuinen nimi taas. Koira on viisas eläin ja oppii hieman pidemmänkin nimen oikein hyvin.

Toinen asia mistä on pitänyt kirjoittaa, on cotonien tulo Suomeen. Kin-Seillä vieraillessa puhuimme oikein hyvän keskustelun cotonien taustasta. Lyhyesti kuittaan tämän, että Kin-Sei halusi tuoda Suomeen uuden terveen ja iloisen seurakoiran ja hyvin on onnistunut!

Toki Unikon kuulumisiakin pitäisi kertoa. Uutena piirteenä mainittakoon isojen mustien koirien pelko. Sähläävänä otuksena se saa innostettua ne leikkimään kanssaan, mutta kuitenkin pienenä pelokkaana otuksena ei sitten kestäkään leikkiä. Tänään se huusi kuin pistetty sika koirapuistossa jo siitä kun iso musta koira lähestyi sitä. Harmillista...

Kerrottakoon vielä, että minulla on blogin alusta saakka pitänyt kertoa Unikon koirakavereista, joita riittää! Varsinkin "seinänaapurin" tipsujoukkue (neljä tiiberinspanielia!) ja ystävämme amerikan karvattomat terrierit ovat erityisen rakkaita Unikolle. Mutta nyt iltapissalle, sillä nyt on jo yö!

10 kommenttia:

serythia kirjoitti...

Heipppa taas! Olen nyt taas lukenut blogianne ja kävin kurkaamassa Petsie sivunnekin ja huomasin, että Unikkohan osaa valtavasti "temppuja". Minulla olisikin siis koirankoulutukseen liittyvä kysymys: miten olette opettaneet Unikolle kaikki nuo asiat? Oletteko lukeneet jonkun kirjan koiran koulutuksesta vai oletteko vain luonnon lahjakkuuksia? :)

jmk kirjoitti...

Unikko oppii aika näppärästi temppuja (arkitottelevaisuus on sitten ihan eri asia...). Unikko tykkää tehdä noita temppuja ja opettelee mielellään, joten sitä on tosi helppo kouluttaa.

Osa ollaan opeteltu kirjoista, osa on tullut vähän vahingossa. Sillä idealla ollaan opetettu, että palkataan namilla, kun koira tekee "vahingossa" sen toivotun jutun, ja sitä sitten vahvistetaan toistoilla. Kun liike onnistuu, niin sitten vihjesana mukaan.

Kirjassa Nina Roegner &Alexandra Kamis: Koiran aktivointi -älykkäitä leikkejä koiralle on sellaiset temppuohjeet, että ainakin Unikko oppii noilla systeemeillä helposti. Aika iso osa Unnin tempuista on tullut sillä, että ollaan toistettu vihjesanaa silloin, kun koira tekee sitä asiaa jo itse, ja sitten on kehuttu/palkattu. Esim. "ravista" ja "hyppy" on opittu noin.

Naksutin olisi tuossa tosi hyvä apu, mutta Unikko mokoma pelkää naksutinta ihan hulluna. Hassua, kun se ei muuten ole ollenkaan paukkuarka, naksuttimen lisäksi ainoita pelottavia ääniä ovat palohälytin ja ilotulitteet. Mutta jos oma koira tottuu naksuttimeen, niin sitä kannattaa ilman muuta käyttää. Meillä tuo naksutinharjoittelu on ihan tiltissä, kun koira ei millään pääse pelkonsa yli, vaikka kuinka koitamme liittää siihen ääneenpositiivisia asioita :(

Mutta eipä siinä muuta kuin se, että tekee juttuja koiran kanssa. Itse uskon, että coton oppii vaikka seisomaan päällään, jos sillä on hyvä syy tehdä se :D

serythia kirjoitti...

Kiitos neuvoista, ehdottomasti etsin tuon kirjan käsiini! Jotenkin sitä ei vaan tässä vaiheessa osaa yhtään ajatella miten sitä koiraa muka osaa kouluttaa kun ei ole aiemmin ollut, mutta kai sitä oppii :)

Miten muuten teillä menee pesuhetket Unikon kanssa? Onko alusta asti kiltisti ollut paikallaan ja antanut pestä/kuivata? Toivottavasti en pommita liikaa kysymyksillä, olen vain ollut niin vaikuttunut teidän blogista ja siitä miten olette saaneet koulutettua Unikkoa vaikka teilläkään ei kai ennen ole ollut koiraa? Huomenna ollaan menossa infoon joten sinnekin on pitkä lista kysymyksiä varattuna :)

serythia kirjoitti...

Heippa taas! On pakko kysyä vielä yksi kysymys: nimittäin pannasta. Minkälainen panta teillä oli Unikolla pentuna? Seijahan ei suosittele kuin niitä näyttelytaluttimia, mutta itse olin ajatellut tuollaista Helmi-pantaa pennullemme. Olen ajatellut joko säädettävää puolikuristavaa tai sitten tavallista säädettävää. Puolikuristavassa olisi enemmänän säätövaraa joten siksi olisin ehkä kallistumassa sen puoleen, ettei jäisi heti pieneksi. Olisi kuitenkin kiva kuulla teidänkin kokemuksia!

jmk kirjoitti...

Pentuna Unikolla oli sellainen nailoninen säädettävä hirttosilmukka pikalukolla, mutta se oli aika ikävä, kun koira tuppasi innostuksissaan vetämään niin että henki salpaantui, kun ei pentuna vielä osannut hihnassa asiallisesti kulkea. Ekaksi pannaksi kuitenkin OK, ja sitä aiotaan myös Kipinällä käyttää. Hurtan Y-valjaatkin meillä oli, mutta ne takuttaa cottonia ihan järkyttävän paljon, vaikka ovatkin mukavat koiralle. En suosittele. Puolikuristava, sitä kokoa ettei siis oikeasti kurista, nahkainen ja tarpeeksi leveä (n. 3-4 cm) on ollut paras, ei takuta ja on mukava koiralle. Helmi-pannat ovat toimineet oikein hyvin :)

Pesuista: Unikko on ollut pesussa ihan OK. Ei se siitä kasteluosiosta nauti, mutta ei sitä vastustelekaan. Föönaus oli aluksi sen mielestä kamalaa, ja tarvittiin 2 tekijää, toinen piti kiinni koiraa ja fööniä, toinen harjasi ja lykki nameja koiran suuhun heti, kun koira oli nätisti. Aika pian Unni oppi olemaan kauniisti föönin alla, ja nyt nauttii silmät kiinni föönaamisesta. Pesut hoituu nykyään yhden ihmisen voimin, vaikka käytössä on edelleen käsifööni, ei taritse käskeä koiraa olemaan paikallaan. Aikaa menee n. 1,5-2 tuntia koko urakkaan, riippuen siitä, onko takkuja. Nameja annetaan edelleen, joskin vähemmän, ja lopuksi leikitään vähän ja lähdetään lenkille.

Parhaat aineet Unikon turkille oat olleet ReQualin Vital-Prof shampoo ja Biojen hoitoaine. Shampoopesua tosin vältellään, pelkkä hoitoaine riittää yleensä putsaamaan turkin. Noista aineista en vaihtaisi pois! Ero muihin käytettyihin (Harry Barker, Kelco, Summerwinds) on valtava, Unikon turkki on parantunut tosi paljon kun siirryttiin noihin. Riittoisaa tavaraa myös :)

Kyselkää vaan, me vastaillaan jos osataan :)

serythia kirjoitti...

Kiva, että saa kysellä! :) Jotenkin tuntuu siksikin luontevalta kysellä juuri teiltä, kun koiruudet ovat samasta kennelistä.

Luuletko, että pennullekin voisi käyttää tuollaista esim. 3cm leveää pantaa vai kannattaisiko sillä olla hieman kapeampi? Alustavasti ollaan suunniteltu tuollaista 2,5 cm leveää nauhaa. Saattaa tosin olla, että teetänkin solkipannan, siinä olisi ainakin säätövaraa eikä pitäisi takuttaa. Minkä kokoinen tuo teidän pentupantanne muuten on? Me olemme vähän ulalla juuri sen kanssa, että mistä ihmeestä voimme tietää minkä pituisen pyydämme tekemään.

Jostain cotton-foorumilta bongasinkin, että olit kehunut noita shampoita ja hoitsikkaa ja kirjoitin jo ylös paperiin :D Mistähän niitä saa ostettua vai tilaatko jostain netistä?

jmk kirjoitti...

Hehe, Unikko on hyvin verkostoitunut :)

Mun mielestä kasvalle koiralle paras panta on säädettävä. Joku sellainen 2-2,5 cm leveä on varmaan ok. Oiskohan se Unskin panta ollut pentuna sellainen reilut 20 cm pitkä, nyt on 28cm. Tuo anha pentupanta tosin mahtuu yös edelleen, siinä on sen verran säätövaraa. Sellainen kaupan perus säädettävä pentupanta pikalukolla on ihan hyvä, sillä ei ainakaan mene pahasti metsään. Kipinälle käytän alkuun noita Unikon pentuvetimiä, ja tilaan designpannan vasta kun poika on kasvanut :)

Noita ReQualin aineita saa tilaamalla ja joistain eläinkaupoista. Maahantuojan siuilta löytyy jälleenmyyjiä, ja sieltä voi myös tilata.

http://www.takuton.fi/

Varoituksena myös, että nuo aineet on äkkiseltään aika kalliita, mutta käytössä huomattavan riittoisia. Veikkaisin, että tuo hoitis kestää meillä about vuoden ja shampoo puoli ikuisuutta. Cottonin turkkiin kuluu aika läämältään noita aineita, joten kannattaa hankkia aineita joita voi laimentaa reilusti. Meillä menee n. rkl hoitoainetta laimennettuna neljään desiin vettä/pesu, ja tuo on vahva liuos. Kun takkuikä on ohi, niin veikkaan, että aineita voi laimentaa enemmänkin.

jmk kirjoitti...

Muuten, noista kirjoista vielä: Turid Rugaasin ja Tuire Kaimion kirjoista tykkään, niissä on aika mukaan lempeä lähestymistapa koiran koulutukseen, ja noilla opeilla (ja ihan maalaisjärjellä) meillä on mennyt hyvin. Coton on tosin sen verran pehmeä koira, ettei sitä pahasti pysty ihan heti pilaamaan :)

serythia kirjoitti...

Heh, kerkesin innostua vallan kamalasti vaaleanpunaisesta nahkasolkipannasta, joten meidän Nellille(nyt neidillä on jo nimikin!) taitaa tulla sellainen :) Ehkäpä otan teistä oppia ja pyydän tekemään sellaisen reilu 20cm pitkän. Talutin meille tulee myös sieltä, vaaleanpunaruudullinen 180cm pitkä. Saatoin ehkä vähäm hurahtaa tuollaiseen prinsessa meninkiin.. Ihan liian prinsessa en kyllä voi siitäkään syystä tehdä, että mies tuskin olisi kovinkaan innoissaan :D

Saanko vielä udella, että millainen talutin teillä oli Unikolla pentuna käytössä ja käyttääkö vielä samaa? Minkä pituinen se oli?

Tuo hoitoaineen laimennus hieman yllätti minut, mutta kai siiihenkin oppii. Meillä ne purtelot kestää sitten varmaan vielä kauemmin kuin teillä Unikon kanssa, koska olemme suunnitelleet pitävämme Nellin turkin suht lyhyehkönä. Mutta ei nyt ihan rotta mallia kuitenkaan :)

Nuo kirjat kuulostaa kyllä tosi hyviltä. Oletko ostanut omaksi vai lainannut ihan kirjastosta? Sitä aktivointi kirjaa tms. koitin googlettaa, mutta aika vähän tuli linkkejä, eo yhtä ainoaa sivua mistä sen olisi voinut ostaa :/ Täytyypä noita toisia kanssa metsästää. Olisi kiva ehtiä "opiskella" ennen koiran tuloa, että osaisi paremmin tulkita neitiä ja toimia oikein. Eikä sitten mokaisi mitään ainakaan kovin pahasti..

jmk kirjoitti...

Hei taas!

Meillä on ollut suunnilleen 1,5 m pitkät hihnat aina, ja hyväksi on havaittu. Kannattaa valita aika kevyt hihna, pieni koira kun on. Nailoninen tai ohut nahkahihna on ollut meille hyvä. Tuon pentuhihnan lukko on vähän rikki, joten Unikolla on nyt uusi nahkainen, muuten voisi kyllä käyttää samaa vieläkin. Puolikuristavaa pantaa ei voi säätää, joten en ostaisi sellaista ennen kuin pentu on kasvanut. Toki jos haluaa hankkia uuden pannan kuukauden-parin välein, niin käyhän sekin. :) Pennun varusteisiin en vaan hirveästi uhraisi varoja, kun ne ovat käytössä vaan ehkä puolisen vuotta. Unikko on saanut omat hörhövarusteensa vasta kun on kasvanut täyteen mittaan (joo, sillä on kruunu, kultakoristeinen vaaleanpunainen panta ja strassisomisteinen nimilaatta! Otusparka ;)

Tuota aktivointikirjaa ja Tuire Kaimion Pennusta kunnon koiraksi -opusta saa ihan Akateemisesta tai Suomalaisesta kirjakaupasta, hintaa molemmilla jotain 25-35€. Me saatiin lainaksi tuo Kaimion kirja, mutta se olisi kyllä ihan hyvä ostaa omaksikin. Noiden kirjojen kanssa vielä sen verran, että maalaisjärki kannattaa säilyttää. Eli jos ei tunnu ohjeet toimivan omalla koiralla, niin sitten kokeilee jotain muuta. Ei tämä nyt ihan ydinfysiikkaa ole, tämä koiran kasvatus :)