Pentutehtailua on vaikea rajoittaa → katso myös "lisää aiheesta" ja "haku aihepiiristä"
lauantai 9. tammikuuta 2010
Välipalaksi uutisia
Pentutehtailua on vaikea rajoittaa → katso myös "lisää aiheesta" ja "haku aihepiiristä"
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Täällä on toiveissa, että tuo pakkanen vähän laantuisi tässä kahden viikon aikana... Alkaa meilläkin sitten se aika, että ulos on vaan mentävä vaikka kuinka olis kylmä. Vaikka en valita :)
Miten teillä on koiruudet tykänneet näillä pakkasilla ulkoilla?
Niin ja Kipinän sopeutumisesta olisi kiva saada reportaasia :)
No, tässä jonkinlainen reportaasi:
Kipinällä meni sopeutumiseen 20 minuuttia, Unikon lopullista sopeutumista odottelemme vielä :) Kipinä tutkii ja touhuaa ympäriinsä, repii siskoa karvoista ja kähveltää leluja. Suuhun menee kaikki mikä tulee vastaan, ja pikkumies on kaikin puolin iloinen. Unikko on sen mielestä ihana! Kipinä on täpäkkä pieni ukkeli, joka tietää mitä tahtoo ja toimii sen mukaisesti. Herra on hyvin perso herkuille, ja osaa jo istua, katsoa silmiin, tulla luokse ja hakea lelun. Kipinän häntä heiluu koko ajan, ja ihmisväen mukaan pitäisi päästä kaikkialle.
Unikko on hitaasti lämpiävää sorttia, ja alkuun neiti vältteli pentua aika paljon. Nyt koirat riehuvat jo yhdessä, mutta vielä tytöllä on tarve tarkistella, että isäntäväen huomiota on saatavilla runsaasti. Mutta jos Kipinä itkee, niin Unikko sinkoaa tarkistamaan mikä on hätänä. Kumpikin söisi mielellään toisen ruuat, ja Unikosta, maailman nirsoimmasta koirasta on tullut ahne. Eiköhän nuo tuosta ala tiimiytyä.
Kipinä inhoaa pakkasta, ja ulkoilu on sen osalta aika pitkälti ininää ja parkumista, paitsi silloin kun innostuu telmimään siskon tai naapurin koirien kanssa. Hihnassa poika kävelee pieniä matkoja ja pihalla leikkii Unikon kanssa. Pitkille lenkeille Kipinä ei vielä pääse mukaan, mutta pari kertaa päivässä käydään lähiympäristössa taapertelemassa, yksin tai Unikon kanssa. Pisureissut tehdään omalle pihalle.
Saimme naapurilta lainaksi muutaman pikkuisen talvimanttelin, olivat jääneet pieniksi heidän chihuilleen :D Ja mamma kutoi pikkuiselle oman raidallisen villapuseron, joka laitetaan manttelin alle, Näillä vermeillä poika pärjäilee paremmin,eikä tarvinnut ostaa kalliita mantteleita, jotka kuitenkin käyvät pian pieneksi.
Unikolla on Pomppa-merkkinen takki, joka on muuten mainio, mutta takuttaa kauheasti. Suunnitteilla onkin ommella silkkivuori tuohon pukuun. Unni ei palele muuten kuin lähemmäs 20 asteen pakkasilla, joten pukua ei käytetä joka lenkillä. Unikon tassut tosin palelevat herkästi ja lumi paakkuuntuu anturoiden väliin, joten Unikko käyttää mielellään fleecetossuja :) Muuten Unski olisi ulkona vaikka koko päivän, jos vaan annettaisiin. Teimme pikkuiselle pihallemme juoksuradan ja lumitunnelin, jotta pienet koirat voisivat ulkoilla uppoamatta hankeen, ja siellä nuo molemmat tykkäävät möyriä.
Lähetä kommentti