Kohta on kulunut kaksi kuukautta Kipinän tulosta, joten lienee vihdoin aika kertoa kuulumisia (eikö toisenatulleet joudu aina esikoisen varjoon :)
Lyhyesti sanottuna Kipinän kotiutuminen on ollut uskomattoman helppoa! Jo ensimmäisestä viikosta lähtien on tuntunut siltä, että se olisi ollut aina täällä. Nytkin se rötköttää vieressäni ja Unikko tapansa mukaan keittiössä. Ainakin meidän osaltamme kaikki kysymykset "kuinka ne tulevat toimeen toistensa kanssa", "pitäisikö niillä olla erilliset ruokakupit" jne. ovat olleet merkityksettömiä. Johtuiko se koiran luonteesta vai meidän kouliintumisesta, tiedä häntä. Joka tapauksessa Kipinä tuli, näki ja voitti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti