Terapiakoira

"Koiralla on tutkitusti terveyttä edistäviä vaikutuksia: koiran silittelyn on todettu lisäävän oksitosiinin tuotantoa, alentavan verenpainetta, rentouttavan sekä vähentävän kivun tuntemusta, ahdistusta ja stressiä. Stressiä vähentävänä oksitosiinilla on myönteinen vaikutus oppimiseen ja muistiin (Uvnäs-Moberg 2007)."

Psykologi 1/2014 -lehdessä Koskinen ym. kuvaavat kuinka Käpylän Kuntoutuskeskuksessa on käytetty koiria aivovamman saaneiden kuntoutuksen tukena vuodesta 2002 lähtien (ns. eläinavusteinen terapia eli Animal Assisted Therapy, AAT) .

Artikkelissa kerrotaan, kuinka koira on toiminut avustaja 16-vuotiaalle nuorelle, joka oli saanut erittäin vaikean aivovamman. Lyhyesti sanottuna hän pystyi liikkumaan pyörätuolilla vasenta kättään ja jalkaa käyttäen ja kommunikoi vain elein kuten nyökkäämällä.

Nuoren tehtävänä on ollut hoitaa koiraa, kuten harjata turkkia ja rasvata tassuja. Täten nuori harjoitteli mm. asennon hallintaa ja kaksikätistä toimintaa. Vähitellen tehtävät vaikeutuivat, kuten koiran "syntymäpäiväkakun" tekemisellä, joka alkoi reseptin etsimisellä päätyen herkun antamiseen siten, ettei koira ahmisi sitä yhdellä kerralla. Ottaen huomioon nuoren lähtötilanteen, sanoisin kyseesäs olleen erittäin haastava tehtävä!

Kaksi vuotta myöhemmin tämä nuori pystyy jo kävelemään ohjattuna useita kymmeniä metrejä ja puhettakin on alkanut tulemaan. Kirjoittajien mukaan juuri koiran kanssa harjoittelu on motivoinut nuorta toimimaan pitkäjänteisemmin ja oma-aloittisemmin. Kukapa ei tahtoisi olla hellyyttävän karvakasan kanssa!


Mikä tahansa koira ei sovi terapiatyöskentelyyn

"Suomessa koira-avusteista toimintaa koordinoi vuonna 2010 perustettu Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry. Yhdistys järjestää koulutuksia ja testaa koiraa ja ohjaajaa. Keskeistä on koiran ja asiakkaan välille muodostuva ainutlaatuinen vuorovaikutussuhde. Koulutettu koira on herkkä tulkitsemaan ihmisen eleitä, äänensävyjä ja ilmeitä. Vaikka kuntoutuja ei pystyisi selkeästi lausumaan istu-sanaa, koira ymmärtää  käskyn äänen sävystä ja intonaatiosta. Koiraa voi ohjata myös käsielein."

Tämä Koskisen ym. (2014) huomio täytyy allekirjoittaa täysin. Varsinkin meidän Unikko on erittäin herkkä omistajiensa tunteille ja voi sitä haukkumisen määrää joka syntyy, kun olemme pahalla päällä. Kun sen on tajunnut, haukkuminen kumma kyllä tuntuu rauhoittavan omistajien kuumentuneita tunteita. Tällä hetkellä taas istun tylsästi tietokoneen äärellä, kuten kuvasta näkyy.

"Mikä tahansa koira ei sovi terapiatyöskentelyyn. Koiran pitää ottaa kontaktia ihmisiin, sen pitää sietää erilaista kosketusta, hajuja ja pintoja. Koiralla on oltava hyvä stressinsietokyky ja sen on siedettävä erilaisia, yhtäkkisiä kovia ääniä ja yllättäviä liikkeitä. Edellytyksenä on, että koira on rohkea ja avoin. Lisäksi koiran täytyy olla terve ja sen pitää nauttia terapiatyöskentelystä"

Mitenköhän on meidän laiskojen karvapallojen laita? Kontaktin ottaminen ei ole ongelma, mutta rohkeus onkin aivan toinen asia!

Lähteitä: 

Psykologi 1/2014

Frida levittää iloa

http://suurtampere.fi/2013/05/27/koira-kuntouttajana/ 

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Koira-avusteisen työskentelyn Pohjoismainen konferenssi

KOIRA IHMISEN VOIMAANNUTTAJANA, Espoo 7.-8.6.2014

Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry – Hundar inom fostran och rehabilitering rf järjestää Pohjoismaisen konferenssin kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä muille koira-avusteisesta työskentelystä kiinnostuneille 7.-8.6.2014 Espoon Hotelli Kuninkaantiellä.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------