torstai 24. heinäkuuta 2008

Mikä rotu meille?

Nyt kun koiranhankintapäätös on tullut jo selväksi, olisi aika pohtia millaisen koiran hankkisimme. Tärkein kriteeri meillä on vaimon kanssa kiltteys. Tästä tulee meidän hassu lellikki, ei vahti- tai näyttelykoira.

Itse olen pitkään ajatellut, että jos joskus hankkisimme koiran, niin ottaisimme hylätyn ja/tai sekarotuisen koiran. Siinä säästäisi pitkän pennin, auttaisi koiraa jota uhkaa lopettaminen ja ei tukisi vieroksumaani koirankasvatusbisnestä. Allergisuuteni tosin tulee tällöin ongelmaksi. Lisäksi hylätty koira ensimmäisenä koirana voi olla hankala alku - varsinkin kun toivomme alusta saakka kilttiä koiraa (*). Jos jokin toiverotu pitäisi mainita, niin sanotaan että aivan pienenä ihailin saksanpaimenkoiria Susikoira Roin takia...

Vaimoni puolestaan on aina pitänyt pienistä koirista. Mäyräkoira olikin hänen ensimmäinen harkinnan kohteensa. Tokihan ne ovat lutuisia pieniä olentoja, mutta siinä on aikamoinen ero omiin ajatuksiini (pieni, pitkälle jalostettu rotukoira - ovat kuulema joskus olleet susia). Toisaalta vaimollehan tämä koira hankitaan, vaikka kummankin lelliki siitä tulee. Mäyräkoirainnostus ei kuitenkaan kestänyt kauan kun selvisi niiden olevan itsepäisiä epeleitä. Hyvän ystäväni vanhemmilla on mäyräkoira ja täytyy todeta sen olevankin melkoinen sisupussi. Vastaavaa kuulin toiseltakin taholta, joten vaihtoehtoja lähdettiin etsimään.


Yksi tuttavien ehdotus oli espanjanvesikoira, mutta jostain syystä sinänsä hyvä ehdotus ei saanut vastakaikua. Syy tähän oli se, että toiselta taholta ehdotettiin Coton de Tuléaria, Tuléarin puuvillaa. Ehdottaja osasi hyvin värikkäästi ja vauhdikkaasti kuvata millainen karvapallero tuo koira oli ollut, kun se oli ollut viikonloppuhoidossa heillä. Tuolla koiralla oli kova tarve päästä suihkuun ja saunaan muiden kanssa, mutta eipähän tuttavamme tätä tiennyt. Ihmetteli vain vikinää kylpyhuoneen oven takaa. Kuulimme myös kuinka eräs koira-allerginen ja astmaattinen henkilö oli tätä koiralajia harkitessaan hangannut ja vanuttanut Tuléarin puuvillaa naamansa vasten ilman mitää reaktioita (koira oli varmaan ihmeissään). Tuo kuulopuhe oli selvä tieteellinen fakta sopivuudesta allergiselle :-)

Nyt taisi löytyä rotu meille!


(*) jossain vaiheessa pyrin keskustelemaan lisää siitä mitä tarkoitan kiltillä koiralle, muistutelkaa minua...

Lisäys 31.7.2011: Koska tämä on blogini suosituin teksti hakukoneiden mukaan, päätin laittaa tähän kommentin nyt kun meille on tullut jo kaksi Coton de Tuléaria. Ensinnäkin toteaisin koirien olevan yksilöitä. Jos luet tätä blogia enemmän, huomaat ensimmäisen koiramme Unikon olevan hyvin omalaatuinen tapaus. Se on erittäin älykäs, äärimmäisen tarkkaavainen sosiaalisille tilanteille (erityisesti ihmisten mielialoille), huomionhakuinen (ihmisten) ja jääräpäinen koira. Toinen koiramme Kipinä taas on enemmän koiran stereotyypin kaltainen - iloinen nuuskuttaja. Huomaa, että kummallakin on sama emo!

Toisena huomiona muistutan koiran vievän paljon aikaa ja vaivaa. Jos pidät ex tempore matkailusta, et jaksa lenkittää koiraa ennen ja jälkeen töihin/kouluun/nukkumaan menoa etkä jaksa kouluttaa koiraa päivittäin vähintään puolen vuoden ajan, niin unohtaisin koko jutun. Pitkäturkkiset koirat vaativat viikoittaisen pesun, joka vie kuivauksineen vähintään tunnin viikossa. Jos kuitenkin haluat koiran ilman vaivannäköä, voit tällöin tarjoutua jollekin tutulle lenkitys tai hoitoavuksia heidän matkojen ajaksi. Näin kaikki hyötyvät - varsinkin koira!

Lopuksi kommentoisin Unikon ja Kipinän tulleen osaksi omaa elämää. Heidän kautta olemme tutustuneet valtavasti uusiin ihmiseen, tunnemme naapuruston paremmin ja olemme saaneet kaksi uutta raksta perheenjäsentä. Tästä osoituksena voitte lukea blogista Unikon polvileikkauksista, joiden hinnalla olisimme hankkineet kaksi korvaavaa koiraa. Säästöistä huolimatta onneksi niiden sijasta jaloissani nukkuu Unikko.

Lisäys 26.10.2014: Kipinä täytti eilen viisi vuotta ja Unikko on kuusi vuotta. Tämä blogi on seurannut koiriemme elämää koko tämän ajan. Selaile sitä ja kuuntele miltä vaikuttaa! Painotan, että koirat vievät paljon aikaa. Aamulenkki, iltapäivälenkki, iltalenkki, leikkihetki, eläinlääkärikäynnit, ruokailut, kavereilla käyntien suunnittelut... Toisaalta emme ikinä luopuisi Unikosta tai Kipinästä, vaikka minulla on epämääräisiä astmaoireita. Vaikea sanoa riippuvatko koirista vai ei, mutta ovat yksi mahdollisuus.

Koirarodun valinnassa kannattaa tutustua koirarotusi terveystaustaan:
http://koiratuleekotiin.blogspot.fi/2014/10/hs-nama-koirarodut-ovat-karsineet.html

Kolmantena asiana vielä lisäisin, että selvitä onko halumasi koirarotu työkoira vai seurakoira. Työkoira vaatii paljon puuhaa ja jos et tarjoa sitä, se keksii sitä itse. Vaikka sinun lempikirjoista, tyynyistä ja iPadistä!

2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Onko allergikolle sopivaa kissa, jos koirakin on? Ja ettei tarvitsisi lähteä mihinkään New Yorkiin kyseisiä kissaa hakemaan! Ja raharaja olisi noin 5000e? *huoh* Loputon lista! Ainakin se siltä tuntuu... :/

PsM kirjoitti...

Muista että nämä ovat yksilöllisiä tekijöitä! Minulle sopi Coton de Tulear koirat hyvin, ainakin näiden neljän vuoden perusteella. Tosin olen astmatutkimuksessa parasta aikaa...

Kissoja kohtaan minulla tulee oireita todella nopeasti, astman kaltaista hinkumista. Varsinkin norjalaisista metsäkissoista, jotka ovat suosikkirotuni. Höh...

Jos löydät jonkun kiinnostavan rodun, niin yhtenä ideana suosittelisin testaamaan kissan kanssa läsnäoloa ennen hankintaan. Esim. minun tapauksessani ottaisin kissan hoitoon pariksi päiväksi omistajien ollessa lomalla. Minulla tosin riitti jo muutama tunti ystävien luona kertomaan ettei kissaa tule minulle.

Muista siedätyshoidot! Kysy terveysasemalta tai työterveyshuollosta!