Koirien käyttö sodassa ei ole uusi ilmiö. Jo Assyriassa vuonna 2300 eKr. on tiedetty käytettävän sotakoiria. Suomessakin koirat otettiin käyttöön lähestulkoon välittömästi itsenäistyttyämme (v. 1919 Aunuksen retkellä mukana oli lääkintäkoirakolonna). V. 1920 perustettiin Suomen armeijakoirayhdistys, joka sai kolmisen vuotta myöhemmin Tanskan puolustusvoimilta lahjoituksena kaksi saksanpaimenkoiraa, Björnin ja Astan.
Yksi syy tähän oli pula koirista. Koirapulan takia jouduttiinkin tekemään pakko-ostoja. Joidenkin lähteiden mukaan sotien aikana armeijalle luovutettiin vapaaehtoisesti 562 koiraa, joista 319 kelpasi, sekä pakko-otettiin 312, joista 162 kelpasi.
Mihin sitten koiria käytettiin? Kun mietitään koiran ominaisuuksia, nopeus, keveys ja erittäin tarkat haju- ja kuuloaistit, niin asia on melko itsestään selvä. Talvisodassa koirat toimivat viestikoirina hankalissa maastoissa ja muutama toimi lääkintäkoirina. Viestintäteknologian kehitettyä koirat toimivat Jatkosodan aikana erityisesti vartio- ja partiokoirina. Veto- ja kantokoiria oli vähemmän. Lisäksi koiria oli auttamassa etsimään miinoja sekä jäljittämässä vihollista. Erikoisuus oli "vastajälkikoirat", jotka toimivat vihollisen jälkikoiria vastaan. Eniten koiria palveli Karjalan kankaalla 2. Armeijakunnassa.
Lähde: Koiramme 12/2007, Riikka Harjula
* Sen nimi muutettiin v. 1934 Sotakoirakomppaniaksi ja Sotakoirakouluksi liikekannallepanon aikana
2 kommenttia:
Varmuuden vuoksi laitetaan amerikkalaiseen tapaan kommentti, että tämä teksti ei ole mikään kunnianosoitus sotimiselle. Tuo lukemani artikkeli herätti mielenkiintoni ja ajattelin jakaa nämä tiedot kanssanne.
Kysyisin ensmiäisessä taikka toisessa maailmansodassa palvelutta soitakoiraa sara seefferi joka tuli äitini hoitoon karstulassa 49-50 luvulla haluaisin tietää.. joku jos tietää niin voi ottaa minun s postiini yht aila-borg@hotmail.com
Lähetä kommentti